Vatulointia

Suomessa on olemassa sellainen mielestäni tarpeeton elin kuin kielitoimisto. Oikeasti en tiedä edes tämän toimiston tehtävää, mutta tuskinpa se sen enempää äidinkieltämme kehittää kun kehittämistä estääkään.

Turhautuisin minä, jos joutuisin koko elämäni tekemään niin tarpeetonta työtä.

En tiedä, kenen tehtävä on laatia erilaisia määritelmiä erilaisille asioille, mutta noiden määritelmien laatiminen pitää sisällään ihmisten älyn aliarvioinnin. Yleensä sanojen määritelmät syntyvätkin vasta sen jälkeen, kun kansa on ne jo ottanut käyttöön. Se, että ne ovat tulleet yleiseen käyttöön, kertoo jo sellaisenaan sen, että suurin osa kansaa on sisäistänyt sanan alkuperäisen merkityksen.

On olemassa myös täysin selkeitä sanoja, joiden merkitystä yritetään hämärtää erilaisilla määritelmillä, jotka saavat ihmiset korkeintaan hämilleen.

Kyllä minä hämmästelin esimerkiksi sitä, että monet ihan järkevinä pitämäni ihmiset alkoivat julkisesti puhumaan, että esimerkiksi Karjalasta ei tullut pakolaisia. No totta maar tuli. Tiedänhän minä sen, kun itsekin olen yksi niistä ja tunnen monia muitakin, joskaan kovin moni ei enää elä, mutta heidän jälkeläisiään kyllä.

Kun rupesin miettimään, mistä moinen väärinkäsitys voisi johtua, niin jäljet johtivat määritelmiin.Totuushan on, että Karjalasta tuli sotien aikana ja niiden jälkeen monenlaisella statuksella olevia ihmisiä.Oli evakkoja, jotka saivat evakuointimääräyksen hyvissä ajoin ennen sotaa ja ennen mahdollisen rintamalinjan siirtymistä. Oli myös niitä, jotka syystä tai toisesta joutuivat aivan viime hetkellä pakenemaan rintamalinjan edettyä kohti länttä. Jotkut joutuivat luopumaan kodeistaan rauhanehtojen seurauksena, ja ihan pieni vähemmistö jäi Neuvostoliiton puolelle.Tähän viimeiseen ryhmään kuului mm. isäni Eero-veli, jonka Stalin sitten ihan vain huvikseen tapatti välirauhan aikana.

Määritelmät sanovat kuitenkin, että pakolainen on vain se, joka ylittää valtakuntien rajoja. No oikeastihan jokainen meistä tietää, että ei siinä mitään rajoja tarvita. Selkosuomellakin pitäisi tajuta, että jos ihminen pakenee hengen-, terveyden- tai väkivallan uhkaa jostakin johonkin, hän on ilman muuta silloin pakolainen.

Mitä ihmeen vatulointia se on, että tähänkin on sotkettu kaiken maailman määritelmät.Se näistä määritelmien sekamelskasta vielä puutuisi, että pakolainen on vain turvapaikanhakija ja nälkäinen vain se, jolle mämmikin kelpaa.

Miettikää nyt kuumeisesti, miten määritellään ”vatulointi”. Minusta sana on hyvin kuvaava ilman määrittelyäkin.

En tiedä, miten suomen kielessä määritellään sanat ”organisaatiouudistus” tai nykyisin poliittisessa kielenkäytössä yleiseksi tullut ”rakenneuudistus”.

Molemmat kyllä tosi hienoja sanoja, mutta kokemus on osoittanut, että ne eivät oikeastaan tarkoita yhtään mitään. Organisaatiouudistus on julkisissa byrokratioissa määräajoin käytössä oleva keino kuluttaa aika ja siirtää joitakin tehtäviä hieman myöhemmäksi. Rakenneuudistus on taas selitys sille, että ei oikein ole osattu perustella sitä, miksi juuri näin tehtiin.

Näiden mainittujen sanojen tarkoitus on peittää yleinen epäonnistuminen, ja ne ovat erinomaisia vatuloinnin apuvälineitä.

Tehkää nyt hyvät poliitikot jo pian joko rakenneuudistus, organisaatiouudistus tai vaikka tuo kolmas sanahirviö - mikäs se nyt olikaan? Yhteiskuntasopimus. Tehkää kuitenkin jotain, älkääkä enää vatuloiko, tai minä lähden pakolaiseksi Ruotsiin, ennen kuin Odinin miekkamiehet onnistuvat sulkemaan rajat Torniosta.

Suomen kansainvälinen luottoluokitus onnistui taas putoamaan tätäkin kirjoittaessani, niin että olkaa edes huolissanne. En onnistunut traktorimarsillekaan lähtemään, kun tuosta David Brownista on vasen eturengas puhki, ja viime kesä meni ihan vatuloinnissa, niin että jäi korjamatta.