Kyllä lakia soveltaa saa, muta ei rikkoa. Oikein minä melkein säikähdin ihan pikkusen, kun tämä James Bond... vai oliko se nyt Hirvisaari, tuomittiin vihapuheista tuntuviin sakkoihin. Kovasti olen minäkin ollut joskus vihainen puhuessani jossakin jostakin. Niinpä ajelin pari päivää ihan hiljaa ja puolilla valoilla pelätessäni, että nyt ne poliisit minut nappaavat.
Enhän minä onneton siinä hötäkässä edes muistanut, että eihän täällä Kalajoella poliiseja ole. Valtiohan on säästänyt sulkemalla tästä kaupungista poliitilaitoksen.
Sitä paitsi, en minä edes tiennyt, enkä tiedä vieläkään, mitä se sellainen vihapuhe on. Ehkä niiden aika taas tulee, kun tulee pikkujouluja ja niissä puhutaan suut puhtaaksi. Jos ei suu puhumalla puhdistu, otetaan vähän spiritusta avuksi, niin se kyllä desinfioi aivotkin. Sitten vaan sanoista tekoihin ja lopuksi turpaan, kun ei vihapuheet auttaneet.
Hirvisaarta en tunne, enkä hänen puheitaan ole kuullut, mutta jotenkin vaan tuntuu, että pikkuisen köyhää on, jos tuollaisiakin juttuja täytyy oikeudessa käsitellä. Luulisi oikeudella olevan muutakin tehtävää, sillä olipa mies kirjoittanut ihan mitä tahansa, niin kyse oli kuitenkin hänen omista mielipiteistään. Turha Suomen kanssaa on niin tyhmänä pitää, ettei se tätä tosiasiaa olisi tajunnut.
Minullakin on omia mielipiteitä - uskokaa tai älkää. Yksi niistä on se, että suomalaisessa politiikassa on paljon Hirvisaarta isompia rosvoja, joille pitäisi tuomioita alkaa saada. Lahjukset ja luottamusaseman väärinkäyttämiset ovat niin vahvasti "maan tapa", että ainakin tähän asti niistä on päässyt anteeksipyynnöllä.
Onko se sitten kuitenkin niin, että kun kansa huomaa, että poliitikkoja ei lainkaan tuomita, niin oikeusjärjestelmämme voi heristellä sormeaan. Soo, soo... ei noin saa sanoa, tuomittiinhan me se Hirvisaarikin. Ai mistäkö... no se kirjoitti blogiin omia mielipiteitään.
Niin totta, totta. Rumastihan se kieltämättä oli tehty, ja ymmärtämättömyyttä kuin eduskunnan varojenhoitajalta silloin 70-luvulla, kun eduskunnan komeroista löytyi miljoonia. Verot oli palkoista kyllä pidätetty, mutta kun ei oikein tiedetty, mihin ne olisi lähetetty, niin pantiin kenkälaatikkoihin ja kaappiin. Siellä ne olivat kaikkien käytössä, ja kun asia lopulta selvisi, selittivät vastuuhenkilöt vain, että ei ymmärretty.
En tosin yhtään ihmettele, jos ymmärrys meneekin valtion tolkutonta rahantuhlausta katsoessa. Ai ettäkö ei mitään tolkutonta. Ok. Kyllä minä kerron teille, kunhan nyt ensin olette noista linnan juhlista selvinneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti