Rasismi ja kriittisyys

Jos joku suhtautuu johonkin asiaan kriittisesti, hän yleensä pyrkii arvioimaan asian hyviä ja huonoja puolia ja muodostaa sitten kantansa tuon arvion perusteella. Rasistisuudella ja siihen liittyvällä vihapuheella ei juurikaan ole tekemistä kriittisyyden kanssa, vaikka suomalaiset rasistit pyrkivät käyttämään nimitystä ”maahanmuuttokriittinen”.  Maahanmuuttokriittisyydellä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, että esimerkiksi muutama ”persu” on saanut syytteen, ja jotkut jopa tuomioita ”kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.”  Tämä on lievä nimitys rasistiselle käyttäytymiselle.  Jos ihminen käyttäytyy rasistisesti, hän yleensä on rasisti, eikä nimityksestä ole syytä vetää henkeä. Kannattaa vain ottaa opiksi ja lopettaa rasistinen käyttäytyminen, jos ei halua tulla leimatuksi tällä nimityksellä. Minä lupaan vastaisuudessakin sanoa rasistia rasistiksi, sillä en tunne muuta nimitystä tälle ihmisryhmälle.

 

Sille rasistiryhmälle, joka pyrkii kätkeytymään sanan ”maahanmuuttokriittinen” taakse, kerron nyt muutaman faktan.

Suomessa asui vuonna 2016, noin 365 000 ulkomaalaista ja heistä työllisiä veronmaksajia noin 280 000. Tarkkaa tietoa heidän maksamiensa verojen määrästä en onnistunut hankkimaan, mutta valistunut arvaus on, että se riittää hyvin niihin kustannuksiin, joita maahanmuutto on aiheuttanut. Tuo noin 85 000 työvoiman ulkopuolella olevaa ”mamua” koostuu siitä joukosta, joka on joko ”kotouttamiskoulutuksessa” tai sitten lapsia.  On ehkä hieman epäkohteliasta verrata tuon ryhmän aiheuttamia kustannuksia syntyperäisen suomalaisen aiheuttamiin kustannuksiin ennen hänen työllistymistään.  Oikeudenmukaista se kuitenkin on.  Oikeudenmukaista siksi, että maahanmuuton kustannuksista puhutaan paljon, mutta monikaan ei mainitse noita monikymmenkertaisia suomalaisten aiheuttamia kustannuksia.

 

Tuo rasistinen laskutapa on hyvin verrattavissa liiketalouteen. Tappioltahan se näyttää, jos lasket vain menot, etkä lainkaan tuloja.

Olen sitä mieltä, että inhimillinen velvollisuutemme on auttaa hädänalaisia, jolla siis tarkoitan pakolaisia, mutta kun maahanmuuton vastustajilla on tapana vedota kustannuksiin, niin puhutaan sitten siitä.  Kansainväliset tilastot kertovat, että kaikilla mailla, joissa on runsas maahanmuuttajaväestö, on myös kunnossa oleva talous.  Mallimaana pidetään yleensä Sveitsiä, jossa joka neljäs asukas on ulkomaalaistaustainen.

Mitähän se merkitsisi Suomessa?

Saksassa asuva ystäväni sanoi, että suomalaisten ei edes kannattaisi puhua ”noista muutamista pakolaisista”.  Saksa ei oikeasti ole huolissaan maahantulijoista, vaikka Suomen media niin väittääkin. Ainahan on toisinajattelijoita, mutta vakavaa huolta ei ole. On kuitenkin muistettava, että esimerkiksi Saksassa on kyse moninkertaisesta määrästä Suomeen verrattuna.

Viimeinen todellinen ”pakolaisaalto” Suomessa koettiin vuonna 1944, kun lähes puoli miljoonaa kansalaistemme pakeni Neuvostoliiton hyökkäystä tänne Kanta-Suomeen.  Silloin oikeasti luultiin, että Suomi ei selviydy, mutta pakkohan se oli, kun me olimme Suomen kansalaisia. 

Tämäkin ryntäys koitui Suomen hyväksi.