torstai 9. tammikuuta 2014

Mamuna Ruotsissa


Ei se Ruotsi mikään niin ihmeellisen eksoottinen maa ole, että sinne muuttamista kovin suurena ihmeenä pidetään. Se on melkein niin, että joka kymmenes ruotsalainen onkin oikeasti suomalainen! Sotien jälkeen rynnättiin Ruotsiin nälkää ja köyhyyttä pakoon, ja tämä meno jatkui aina 70-luvulle asti. Rikas Ruotsi otti auliisti vastaan suomalaiset, somalit ja muutkin maahanmuuttajat. Ruotsin talous kasvoi siitä huolimatta - tai ehkä juuri siitä syystä. 


Nykyisin olen joutunut seuraamaan maahanmuuttajien asioita aitiopaikalta, sillä vaimoni on toiminut Oulun eteläisen alueen maahanmuuttoasiamiehenä ja hänen kauttaan olen tutustunut useisiin ulkomaalaisiin.  Samat tuntuvat olevan ongelmat nykyisin suomeen muuttaneilla ulkomaalaisilla kun meilläkin aikoinaan Ruotsissa.  Lukeuduin nimittäin itsekin tuohon mamujen joukkoon; kun Suomessa oli paha työttömyys ja minäkin juuri opintojeni ensimmäisen osan lopettaneena kuulun tuohon vaikeasti työllistettävien joukkoon. Niinpä menin minäkin elintasopakolaiseksi ruotsiin, jossa minusta piti tuleman förman SaabScanialle Oskarshamniin.  Ei tullut kuitenkaan, ei. 

Monessa asiassa Ruotsi on Suomea kilometrin verran edellä, mutta kotouttamisongelmat juuri suomalaisten kohdalla näyttävät olevan edelleenkin ratkaisematta. Ehkä se ei ollutkaan ruotsalaisten vika, vaan me itsepäiset suomalaiset vain olemme tavallista vaikeampia tapauksia. Minun vierailuni Ruotsiin jäi vajaan vuoden mittaiseksi, sillä vaikka oikeasti minun olisi pitänyt olla tyytyväinen, oli sopeutuminen minullekin vaikeaa. Tehtaalla meni kaikki hyvin, vaikka työ ei ehkä vastannut sitä mitä olin odottanut. Sen kuitenkin käsitin, että ensin on opittava kunnollinen kielitaito, ei täällä Smålannissa oikein kouluruotsilla tullut miksikään. 


Tehtaan ulkopuolella tunsin itseni kuitenkin toisen luokan kansalaiseksi, sillä kyllä ruotsalaisetkin osasivat rasistia leikkiä, vaikka ei heistä työmiehiksi ollutkaan. Varsin yleisesti suomalaisia pidettiin viinaan menevinä tappelupukareina. Pubissa istuttiin, porukassa kuljettiin, viinaa kitattiin ja herkästi suututtiin. Se kuva kanta-asukkaille tuli, vaikka tosiasiassa tuohon joukkoon kuului vain hyvin pieni suomalaisvähemmistö. He onnistuivat kuitenkin pilaamaan lähes kaikkien suomalaisten maineen suuren yleisön silmissä. Tehtaalla meitä kyllä arvostettiin, sillä tottahan oli myös se suuren enemmistön antama kuva ahkerista ja työteliäistä suomalaisista. Valitettavaa on, että kaikki eivät koskaan ymmärtäneet, että kyse on kokonaan toisesta porukasta. Ei siis niin, että samat ihmiset olisivat päivät ahertaneet ruotsalaisen hyvinvoinnin eteen ja sitten illalla aloittaneet tappelun ja juopottelun.

Täällä Suomessa ulkomaalaiset eivät juurikaan juopottele, vaan täällä se jätetään kanta-asukkaiden tehtäväksi, mutta periaatteessa ongelma on sama.  Suurin osa maahanmuuttajista on erittäin ahkeraa ja kunnollista porukkaa, mutta heilläkin on omat maineen pilaajansa. Muutama, tosi pieni ryhmä, ulkomaalaisia on ryhtynyt käyttämään hyväkseen suomalaista sosiaaliverkostoa. Vastavetona suomalaiset työnantajat pyrkivät kiristämään työehtoja niille, jotka muutenkin haluavat osuutensa kuokkia kunnolla.

Oikeasti se on niin, että suomalaiset maahanmuuttoviranomaiset eivät ole tehtäviensä tasolla. Heidän ensimmäinen tehtävänsä olisi kouluttaa koko porukka tajuamaan, että Suomi on suomalainen maa ja täällä eletään Suomen lain mukaan. Täällä ei myöskään suvaita niitä, jotka monenkaan vuoden oleskelun jälkeen tajua, että heidän tulee tehdä oma osuutensa kotoutumisen eteen. Jos säännöt eivät miellytä, niin maasta pois, olipa maahantuloperuste mikä tahansa. Tähän tulokseen minäkin aikanani tulin Ruotsissa. Toki onneni oli, että sain kohtuullisen hyvän työpaikan Suomesta ja palasin kotiin. Tätä mahdollisuutta ei kaikilla ole, mutta ei ole Suomalaisten tehtävä elättää niitä ulkomaalaisia, joita säännöt eivät koske heidän omasta mielestään.

Uskonnolla ei tämän asian kanssa ole mitään tekemistä, sillä ainakin minun kokemukseni on, että muslimit laulavat kevätvirren siinä kuin suomalaisetkin, eikä koulujen kristillisyys muutenkaan aiheuta ongelmia. Ne ovat pääasiassa suomalaisten päähän rakennettuja ongelmia. Harkita kuitenkin kannattaa, jättäisimmekö uskonnonopetuksen kokonaan seurakuntien tehtäväksi. Kyllä Jehovan todistajat suurempi ongelma tässä yhteiskunnassa on kuin islam.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti