Säästäjien puolue

Sanotaan, että ihminen pystyy selkeästi hahmottamaan vain palkkansa suuruisen rahasumman. Kaikki eivät edes sitäkään. Minulle ei ole koskaan selvinnyt, tarkoitetaanko tuolla tuntipalkkaa, kuukausipalkkaa vaiko vuosipalkkaa.  Joskus tuntuu siltä, että tarkoitettiin mitä tarkoitetaankaan, niin ainakin Suomen hallitusherrat ovat kovasti sekaisin summasta kun summasta.  Ja tämän porukan pitäisi sitten säästää, vaikka edes nollien lukumäärä ei ole täysin selvillä. 

Pahat kielet kertoivat, että kesken hallitusneuvottelujen lensi nykyinen pääministeri Jyrki Katainen Brysseliin istumaan pariksi tunniksi ihan hiljaa ja maksoi valtion pussista yksityiskoneella lentämisestä yli 30 000 €.  Kyllä jo silloin tuntui, että Jyrki-poika pahasti nollissa sekosi - vai sekosiko muuten, sillä eihän tuo nyt ihan täysipäisen hommalta vaikuta, kun tällaisesta täysin tarpeettomasta reissusta maksetaan selvästi ylihintaa. Takaan, että halpalentoyhtiöllä tuo reissu olisi maksanut vain 300€. Tosin sekin olisi ollut tuhlausta, sillä tarpeeton koko matka.

Sitä viimeksi mainittua veikkausta Jyrkin sekoamisesta saattaa hyvinkin tukea tuo filosofi Himaselta tilattu ennustus 700 000 €:n hintaan. Selväähän kaikille varmasti on, että siinä olikin kyse kaverin auttamisesta, sillä eihän nyt kukaan usko, että sellaista ennustetta kukaan tarvitsee. Eihän se todennäköisesti pidä edes paikkaansa, ja jos pitääkin, niin mitä sitten! Ainut varma ennuste on se, että jos joskus voidaan todeta Himasen ennusteen käyneen toteen, me kaikki olemme jo kuolleet.

Turhaanhan tässä nyt pelkästään Kataista syytellään nollien kanssa sekoilusta. Kyllä nämä hänen puoluetoverinsakin jotenkin oudosti rahaa käsittelevät. En nyt nimeä millään nimellä tätä puoluetta, sanotaan sitä vaikka Säästäjien puolueeksi, mutta Aleksander Stubb on pistänyt paljon paremmaksi. Pankaa nyt miettien, onko Stubbin matkoihinsa käyttämä lähes miljoonan summa missään suhteessa valtiovallan säästötavoitteisiin.  Ehkä nämä matkat ovat siinä määrin tarpeellisia, että ihan aluksi riittäisi, että yksi nolla poistettaisiin summasta.  Säästäjien puolueen Jyri Häkämieskin kerkesi lennättämään yleisöä ainakin saman verran kuin Särkän veljekset aikoinaan.  Summa yhdeltä lennolta Afrikkaan 200 000 €. Tämänkin lennon tarkoitus saattaa olla sen verran epäselvä, että nollien luku on ihmetystä herättävä. Ihmetystä herättää siis niissä ihmisissä, jotka todella tietävät, mitä nolla jonkun luvun perässä tarkoittaa. Selvyyden vuoksi sanottakoon, että nämä mainitut summat ovat ihan oma lukunsa, ja varsinaisista virkatoimista aiheutuneet kulut ovat kokonaan eri juttu.

Miksi minä nyt sitten tällaisia kirjoitan?  Mahtaisikohan se johtua siitä, että minunkin yksinkertaiseen kallooni on iskostunut ajatus, että säästää pitäisi. Sitä en vaan oikein ymmärrä, että miten säästäminen on annettu sellaisten käsiin, jotka eivät säästämisestä mitään ymmärrä.  Varmaa ainakin on se, että säästöä ei synny, jos pakolliset palvelut viedään mahdollisimman kauaksi ihmisistä. Ei se, että osa palvelujen ylläpitämiskustannuksista muutetaan matkakustannuksiksi, mitään säästöjä tuo. Kustannukset eivät yleensäkään vähene sillä, että maksaja vaihdetaan. 

Kyllä minä kaipaan niitä köyhiä aikoja, jolloin ei ollut koulukuljetuksia, ja useimmissa pikkukylissäkin kannatti pitää omaa kyläpoliisia. Oikeasti olen ihmetellyt, millä tämä kaikki ylellisyys kustannettiin.  Kyllä tässä varmasti on niistä nollista kysymys, ja niitä olisi varmasti vähennettävä. Aloitetaan vaikka Suomen hallituksesta, siellähän niitä nollia istuu. 

Ihan lopuksi koetan hieman konkretisoida noita lukuja, joita jo nyt olen maininnut. Tuntuisikohan se helpommin käsiteltävältä, jos kertoisin, että nuo mainitsemani luvut ovat vain osa niistä tarpeettomista kuluista, jota nämä ”kansakuntamme valiot” ovat aikaansaaneet. Tuo summa on noin pari miljoonaa, jolla voitaisiin esimerkiksi palkata 500 hoitajaa vanhuksille.