Kalajoki on kansainvälinen kaupunki. Enemmän kansainvälinen kuin kaupunki. Täällä asuu väkilukuun suhteututtana melkoinen joukko maahanmuuttajia. Tähän joukkoon lukeutuu myös syntyperäisiä suomalaisia, mm. yli 30 vuotta Saksassa asunut vaimoni Pirjo. Kesäisin täällä vierailee myös tuhansia ulkolaisia turisteja.
Matkailijoiden ja suomalaisten suhteen tuskin on ongelmia, mutta ulkomaalaisten integroiminen kantaväestöön ei ehkä ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Pirjo opettaa maahanmuuttajia nyt Haapavedellä ja pitää työstään. Pitää työstään siksi, että on itse ollut maahanmuuttajana Saksaan ja tuntee nuo integroitumisen vaieudet. Sitä ei voi koulussa oppia, se täytyy itse kokea.
Niin... olenhan minäkin sen nuoruudessani kokenut. Asuin hetken Oskarshamnissa Ruotsissa, mutta ei minusta ruotsalaista tullut. Ei tullut, koska en tuntenut kuuluvani joukkoon ja niin palasin Suomeen jatkamaan opintojani. Ehkäpä minä ja vaimoni olemme nyt tällaisia sekasuomalaisia ja syntyperäisiä karjalaisia, josta ainakin minä olen ylpeä.
No miksi minä nyt rupesin tätä blogia tällaisesta aiheesta kirjoittamaan? No kahdestakin syystä. Ensinnäkin näistä asioista paljon kotona puhutaan. Ja toiseksi tsasounan rakennushankkeen aikana olen tutustunut moniin maahamuuttajiin. Yhteenvetona tästä kaikesta on ollut se, että me emme ole tehneet tarpeeksi maahanmuuttajien kotouttamiseksi.
Kyse ei ole siitä, että maahanmuuttajat eivät haluaisi omaksua suomalaista kulttuuria. Kyse on siitä, että he eivät tunne sitä tarpeeksi. Kielen oppiminen kyllä auttaa, mutta se on vain osa sitä prosessia, mitä vieraaseen kulttuuriin sopeutuminen vaatii.
Kieli, kulttuuri, työelämän vaatimukset, vapaa-aika, uskonto... kaikki tämä ja paljon muuta on osa tätä prosessia.
Maahanmuuttajia tulee ja valitettavasti myös menee jatkuvasti. He tarvitsevat aina kotoutumista ja tukea siihen. Kalajoen kaupungilla on hyvin toimiva kansalaisopisto. Miksikäs ei se voisi ottaa sisäänsä myös mamu-koulutusta niille maahanmuuttajille, jotka eivät syystä tai toisesta voi osallista täysipäiviisiin koulutuksiin.
Niin, ja lopuksi. Kalajoki ei tässä suhteessa lainkaan ole huonoimmasta päästä Suomessa, mutta Kalajoki voisi olla paras.
Maahanmuuttaja on voimavara paikkakunalle, jos tätä voimavaraa osataan hyödyntää. Jo se, että ihminen uskaltaa lähteä kotimaastaan kohden tuntematonta, kertoo uskomattomasta rohkeudesta ja aloitekyvystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti