Näkemyksiäni puolueista

Toki olen kirjoittanut kaikenlaisia näkemyksiäni lähes kaikesta, koska tykkään kirjoittamisesta ja minulla todella on mielipiteitä.  Koska joskus ammoisina aikoina olen nimennyt tämä blogin kuitenkin poliittisesksi blogiksi, niin olisihan hieman outoa, jos en edes näin vaalien alla ottaisi kantaa myös puolueisiin ja suomalaisten ihmisten näkemyksiin.

Olemmehan me siitä erikoinen kanssa, että on vaikea löytää yli kymmenen hengen yhteisöä, joka pystyisi tekemään yksimielisiä päätöksiä. Parhaimmillaankin tuo porukka jakautuu vähintään kahteen pienempään ryhmään, jonka ääripäät ottavat verisesti yhteen. Jo urheiluaikoinani tämä tuli jotenkin tutuksi minulle, kun ihmettelin, mihin me tarvitsemme esimerkiksi Työväen urheiluliittoa, kun politiikkaa ei kuulemma pitäisi sotkea urheiluun. Toki minustakaan ei tullut TUL:n urheilijaa, koska satuin menemään ”väärään aikaan” salille.  Silloin en toki tiennytkään mitään politiikasta, joten ihmettelin suuresti, miksi muutenkin aneemiset seurat olivat saman lajin puitteissa jakautuneet kahtia.

Nyt olen ollut politiikassa juoksupojan roolissa lähes puoli vuosisataa ja saanut lisää ihmettelyn aihetta. Vaikka ihmettelenkin, niin myös ymmärrys on hieman lisääntynyt.

On paitsi ideologisia eroja, niin on myös tietty määrä johtajan paikkoja, joita saadaan lisää vain perustamalla lisää puolueita.  Näin on syntynyt suomalainen monipuoluejärjestelmä, joka ei ihan sellaisenaankaan suomalaisille riitä. Lähes jokaisessa puolueessa on myös paikallisia konflikteja, joissa mitä ilmeisemmin on kyse vain tuosta johtajan paikkojen vähäisyydestä tai muuten vain vaikutusmahdollisuudesta ja näkyvyydestä joko puolueen sisällä tai sen ulkopuolella.

Tulevien aikojen kirjoituksissa en kuitenkaan aio arvostella sen enempää Suomen poliittista järjestelmää ja koetan pitäytyä myös mahdollisimman kaidalla tiellä puoluepomoista kirjoittaessani, mutta aion kyllä kertoa oman näkemykseni jokaisesta nykyisen eduskuntamme puolueesta.

Olen aina näissä kirjoituksissani pyrkinyt pysymään faktoissa, mutta nyt jo muistutan, että tässä on sitten puhtaasti minun näkemykseni kustakin puolueesta, jotka eivät todellakaan ole faktoja.

Edes omaa puoluettani en aio käsitellä silkkihansikkailla, vaikka varmasti joudun oikaisemaan joitakin selvästi vääriä käsityksiä tästä puolueesta.  Tekisin sen tietysti kaikista puolueista, jos oikeasti tietäisin, mistä milloinkin on kysymys, mutta sitä tietämystä minulle ei kai ole annettu.

Huomisesta alkaen saatte sitten lukea mitä mieltä yksi äänestäjä on kaikista Suomen virallisista eduskuntapuolueista paria tosi pientä ryhmittymää lukuun ottamatta. Olkoonpa nämä nyt sitten vaikka esimerkkejä siitä, miten suuretkaan puolueet eivät ihan kaikkia pysty pitämään sisällään.

Yhden asian liikkeet aion kyllä pitää sisällä käsittelyssäni, mutta todennäköisesti mainitsen heidän agendansa.  Yleensä tällaiset yhden asian liikkeet ovat erityisen helposti ostettavissa ”lehmänkaupoissa”, sillä niin kauan kaikki on hyvin, kunhan heidän agendaansa ei loukata.

Huomisesta alkaen sitten lukekaa hartaudella. Ajatelkaa ja äänestäkää, jos tunnette siihen tarvetta.