Miten rasismi syntyy?

Tuo on kysymys, jota olen usein pohtinut ja keskustellut siitä myös monien ihmisten kanssa. Yleinen käsityshän on, että rasismi syntyy pelosta ja kasvaa sosiaalisessa mediassa viljellyn vihapuheen kautta. Myös monet poliitikot ovat ottaneet ulkomaalaisvastaisuuden vaaliaseekseen uskoen siihen, että maassa on sen verran maahanmuuttovastaisuutta, että se tuo riittävästi kannatusta. Oikeasti he eivät ole rasisteja, mutta toiminnan motiivi onkin paljon itsekkäämpi. Tavallinen kansalainen tuleekin usein harhaanjohdetuksi, sillä rasismin rummuttajat ovat hyvin äänekkäitä kylväessään vihaa ja valheita.

Luultavasti on siis totta, että pelko ja muutosvastarinta ovat rasismin lähtökohtainen syy. Suomen omista pakolaisvirroista on jo kulunut niin kauan, että oikeasti ei nykypolvi edes tiedä, millainen oli pakolaisvirta. Nykyisiä pakolaismääriä olen usein verrannutkin suurehkon urheilutapahtuman yleisömäärään. 

Tosiasiassahan näistä muutamista ihmisistä ei ole muuta haittaa kuin se, että niistä on saatu keppihevonen rasistisille liikkeille ja näiden liikkeiden aiheuttamat lieveilmiöt. Erikoista tässä maahanmuuttovastaisuudessa on se, että siihen syyllistymme juuri me suomalaiset, joiden pitäisi se vähintäänkin ymmärtää. No miksi pitäisi ymmärtää? Lähes puoli miljoonaa suomalaista joutui pakenemaan sodan jälkeen valloitetuilta ja luovutetuilta alueilta, mutta ne kaikki pystyi tämä sodankin köyhyttämä maa vastaanottamaan ja asuttamaan. Myös osa suomalaisista pakeni ulkomaille jo silloin. Elintasopakolaisten virta Suomesta Ruotsiin, Saksaan, Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Australiaan on jatkunut aivan viime vuosiin asti. Nykyisin ulkomailla asuu yli miljoona Suomen kansalaista.

Maahanmuuton vastapainona onkin maastamuutto, joka on meille monin verroin kalliimpaa kuin pakolaisten kotouttaminen ja asuttaminen. Olen itsekin asunut ulkomailla, enkä lainkaan puolustele tyhmyyksissä tehtyjä tekoja. Väärä teko on aina väärä teko, tekipä sen kuka tahansa ja millä oikeudella tahansa. Toki meillä on ollut oikeus muuttaa maasta, mutta sama oikeus täytyy olla myös niillän jotka haluavat muuttaa maahamme.

Maahanmuuttoa puoltaa myös meidän valtava tilavuus. Pinta-alaltaan jokseenkin Suomen kokoisessa Saksassa on yli 80 miljoonaa asukasta, eikä maa ole luonnonvaroiltaan edes Suomen veroinen maa. Saksalaisten elintaso on kuitenkin korkeampi kuin suomalaisten elintaso. Miksihän näin, vaikka maassa on enemmän maahanmuuttaneita kuin Suomessa on asukkaita? Vai johtuisikohan se juuri siitä!

On totta, että rasismi syntyy siis pelosta ja sitä ruokitaan pelottelulla. Kokemukseni on kertonut, erittä erityisen herkkiä tälle pelottelulle ovat ihmiset, joilla ei ole omakohtaisia kokemuksia juuri mistään.

Jos joku suomalainen pelkää, että kielitaidoton ulkomaalainen vie hänen naisensa tai työpaikkansa, niin suosittelen peilin eteen menemistä. Ei se ole edes Somalin vika, jos sinusta ei ole mihinkään. Tuskin sinä sillä paranet, että saat solvattua tätä ”uussuomalaista”. Somali on edelleen ahkera maahanmuuttanut ja sinä olet edelleen mitäänsanomaton rasisti.

Kyllä kai se yleisellä tasolla on niin, että me kaikki ihmiset olemme jokseenkin samanlaisia, vaikka lähtökohtamme ja värimme eroavat toisistaan.

Kaipa tämäkin kirjoitus sai alkunsa viime päivien keskusteluista, jossa eräs arvostamani korkeasti koulutettu ja oppinut kokenut ihminen totesi: ”Jos olet tohtori, mutta rasisti, ei se suinkaan todista, että rasismi olisi jotenkin oikeutettua. Pikemminkin se todistaa sen, että meillä voidaan saada tohtorin tittelikin aika kevyin eväin.”

Aivan vapaasti voitte arvella, kenestä olemme keskustelleet ja kenen kanssa, mutta voin vakuuttaa olevani samaa mieltä, enkä puhu ainoastaan yhdestä henkilöstä.