Opiskelijoille sosiaaliapua?

Olin tiistain Jyväskylä yliopistolla vaalipaneelissa. Pääasiassa keskustelu kierteli yliopistojen rahoituksessa ja opintotuen vähäisyydessä. Kun asia ei enää suoranaisesti minulle kuulu ja ajattelin, että tuossa ympäristössä oli parempi pitää pienempää ääntä, en ottanut asioihin kantaa.  En kuitenkaan malta olla kirjoittamatta tästä, sillä vaikutti siltä, että kansanedustajaehdokkaista, joille paneeli oli tarkoitettu, vain sinisten Kari Tanninen tuntui olevan asioista perillä, tai ainakin hänen ajatuksensa vastasivat hyvin omaa linjaani.

  

Mielestäni on totta, että opintotuki on yksi valtion tarpeettomista menoeristä.  Opiskelijoiden hyvinvointi ja tasa-arvo voitaisiin taata valtion takaamalla lainalla, jonka sivutuotteena saataisiin paljon muutakin hyvää. Suurin hyöty olisi tietysti se, että opiskelijat kasvaisivat ymmärtämään, että mikään ei ole ilmaista ja että opiskelu on sijoitus tulevaisuuteen. Tieto siitä, että laina on maksettava takaisin, saisi heidät myös paneutumaan valmistumiseensa, eikä keskeytyksillä leikittäisi. Se kasvattaisi siis vastuuntuntoa.

Olen sitä ikäluokkaa, että jouduin aloittamaan opiskeluni ilman opintotukia, kun ei sellainen tullut kenenkään mieleen. Ei taannut valtio opintolainaakaan, vaan äitihän se nimensä joutui panemaan paperiin. Hyvinhän se raha riitti, kun lisäksi tein kesätöitä joka kesä. Taisi riittää liiankin hyvin, kun välillä tuli juhlittuakin, jonka kyllä nykyisin jättäisin pois, ainakin siinä muodossaan.

Oliko laina iso vai pieni?  Ajat on muuttuneet, mutta ei se kauhean vaikea ollut maksaa takaisin, heti ensimmäisen työpaikkani palkoista. Sitä sanoisin kehitykseksi, että nykynuoriso kuitenkin tuntui ymmärtävän, että kyse on todellakin sosiaaliavusta, eikä mistään ansaitusta palkasta.

Juuri tällä hetkellä on tapetilla huono vanhusten hoito ja kovasti ihmetellään, mistä saataisiin varoja parempiin resursseihin.  Tässä nyt olisi yksi täysin tarpeeton menoerä, joka poistaminen jo sellaisenaan riittäisi tuntuviin parannuksiin monellakin sektorilla.

Puoluetuki on tosin euromääräisesti paljon pienempi, mutta myöskin todella tarpeeton. Kun lisäksi vielä poistetaan tarpeettomat yritystuet, onkin valtion säästöbudjetti jo melkein valmis.  Kuka oikeasti uskoo, että esimerkiksi tuulivoimaloiden tukemisesta on hyötyä muille kuin voimaloiden omistajille.  En kuitenkaan tässä yhteydessä käsittele tämän enempää näitä muita tarpeettomia tukia.

Opintotuen poistaminen ja sen korvaaminen valtion takaamalla lainalla hyödyttäisi kaikkia.  Pankit saisivat kaupaksi varmoin vakuuksin olevia lainoja ja niiden kannattavuus kasvaisi, jolloin niillä olisi entistä paremmat edellytykset lainoittaa muita kohteita. Tällä olisi kokonaisvaltainen vaikutus elinkeinoelämäämme. Kun opiskelijat saisivat kerralla kunnollisen ja kokonaiskustannukset kattavan lainan pankista, se melko suurella todennäköisyydellä vähentäisi ongelmallisia pikavippejä. Mutta ennen kaikkea se vapauttaisi valtavan määrän rahaa muihin kohteisiin.

Yliopistojen rahoituksesta olen samaa mieltä kun paneelikin. Se on ehdottomasti hoidettava valtion kukkarosta. Vaikka jos oikein muistan, niin minun opiskelujen alkuaikoina oli ainakin ”tekulla” käytössä vielä lukukausimaksu. Sen perimistä en kuitenkaan suosittele muutoin kun ulkomaalaisten kohdalla.

Vastapainona vapaalle opiskelulle loisin kuitenkin pienen ultimaatumin. Jos ihminen muuttaa ulkomaille suoritettuaan suomalaisen tutkinnon, saisi hän automaattisesti myöskin laskun suorittamistaan opinnoista.  Aivan samantekevää olisiko hän suomalainen tai joku ”mamu”.

Onneksi tuo minun ehdotukseni ei ollut silloin joskus ennen voimassa, sillä kovasti kalliiksi se tulisi sekä minulle että vaimolleni.

Mutta ”kyllä minä niin mieleni pahoitin”, kun vanhusten hyvinvointi joutuu kärsimään opiskelijoihin uhratun sosiaaliavun takia. Olisiko se sittenkin totta, että ”ennen kaikki oli paremmin”?