Jussin kauhea elämä

Tiedän erään Jussin, joka syystä tai toisesta on valinnut ihan kauhean elämän. Näennäisesti menee ihan kivasti, mutta kun mies tuntuu valinneen ammatin, jossa joutuu jatkuvasti tekemisiin ulkomaalaisten kanssa ja jopa asumaan ympäristössä, jossa lähes kaikki ovat ulkomaalaisia. Ei se mitään helppoa ole miehelle, joka kärsii ulkomaalaisallergiasta ja sairastaa lisäksi diagnosoitua rasismi-nimistä tautia. Täytyyhän Jussia ymmärtää, sillä elämä ei helppoa ole, jos pelko ulkomaalaisten maailmanvalloituksesta koko ajan jäytää mieltä.  Kelpaisikohan Jussille lohdutukseksi edes se tieto, että suurin osa maailman kansalaisista on ulkomaalaisia ja siellä ulkomaalaisten seassa asuu Suomen rajojen ulkopuolellakin pari miljoonaa suomalaista.

On totta, että Suomessa asuvat ulkomaalaiset ovat joskus käyttäytyneet rumasti ja jopa sortuneet rikoksiin.  Onhan se väärin, ja tietysti he rangaistuksen ansaitsevat. Lieventävä asianhaara ei ole edes se, että ihmiset nyt vaan tekevät rikoksia ja suhteellisesti enemmän rikoksia tekevät ulkomailla asuvat suomalaiset. Tämän suomalaisrikollisuuden kitkemisessä meillä olisi todella iso työmaa.

Asuin aikoinani Ruotsissa, jolloin ruotsalaislehtien lähes viikottainen uutisoinnin aihe oli ”En finne igen”, kunnes moinen otsikointi kiellettiin. Paikallinen Suomiseura yritti kyllä valistaa meitä, ja kuulemani mukaan samaa tekevät myös maassamme olevat ulkomaalisten ryhmittymät.

Kyllä kai se kuitenkin niin on, että ei ihminen valistuksella miksikään muutu. Tuskinpa epäoikeudenmukainen ”palautuspolitiikkakaan” asiaa parantaa.

Minun reseptini olisi, että ketään ei palauteta, ellei siihen ole pätevää syytä.

Jokseenkin varma olen, että esimerkiksi Turun terroristiteoksi nimetty puukotustapaus olisi voitu välttää myönteisellä turvapaikkapäätöksellä. En yhtään ihmettele, jos ihminen sekoaa, kun häneltä vedetään matto alta ja koko tulevaisuus tuntuu uhatulta. 

Tottahan se on, että mies itse nimitti tekoa ”terroriteoksi”, mutta kovasti epäilen, että tällä väittämällä hän koetti vain pehmentää paluuta kotimaahansa.  Onhan se sikäläisessä kulttuurissa kunniallisempaa kuin myöntäminen, että tuli hulluksi.

Tällä kyseisellä Jussilla ei oikein tunnu tilastomatematiikkakaan olevan hallussa, mutta vaikeaahan se onkin.  Hyvänä esimerkkinä matematiikan vaikeudesta on se, että maahanmuuton kustannuksista puhutaan, vaikka maastamuuton kustannukset ovat moninkertaiset tähän verrattuna.

Myös maahanmuuttajien seksirikoksia on kovasti hehkutettu. No varmaan niitä on, mutta tilastojen mukaan Suomessa tapahtuu yli tuhat seksirikosta vuodessa, ja poliisin mukaan se on vain ”jäävuoren huippu”.  Repikää sitten siitä ja etsikää syylliset.

No epäilen kyllä, että kyseinen Jussi tuskin on joutunut ahdistelujen kohteeksi, vaikka hänen puoluetoverinsa on kylläkin saanut ahdistelijan leiman.  Ei, Jussi... ei meitä ahdistella.

Olin aikoinani kouluttajana eräässä suuressa koulutuslaitoksessa. Minulla oli silloin parikin ulkomaalaista opiskelijaa.  Sen verran ulkomaalaiset erosivat ulkonäöltään suomalaisista, että opintomatkoilla paikalliset don juanit tekivät melko törkeitä ehdotuksia näille naisille.   Eihän se kai rikos ollut, mutta ei kovin hyvää käytöstäkään ja kertoo hyvin suomalaisten asenteesta.

En toki kysellyt näiden ahdistelijoiden puoluekantaa, mutta olen melko vakuuttunut siitä, että osaavat sitä muutkin kuin ”persut”.

Kauan eläköön Jussi, mutta ei taida olla oikein sopiva mies politiikkaan. Syntyy vain riitaa ja eripuraa … aivan kuin halla veisi viljan.  Joskus täytyy vain hyväksyä tosiasiat ja koettaa sopeutua siihen.