Kauppakeskus ja kouluverkko

Erään minuakin vanhemman ja minua viisaamman miehen sanoja lainatakseni totean, että ”siinä ei kaksista miestä tarvita, että pystyy toisen tekemää työtä arvostelemaan”. Niinpä minäkin koetan nyt olla arvostelematta, mutta oman kantani silti ilmaisen. Olen hyvin tietoinen, ettei kannallani juurikaan ole merkitystä, sillä ilmeisesti olen liian säästöorientoitunut, sillä paljon olen kuullut vastaväitteitä asioista keskustellessani.

Kalajoella keskustelu on nyt pyörinyt kahden melko suurenluokan asian ympärillä. Suuria asiat ovat lähinnä Kalajoen koon huomioiden. Kauppakeskus on puhuttanut ihmisiä ja kouluverkoston ympärillä on käyty suorastaan kuumana. Melkein varmana asiana on pidetty kahden kauppakeskuksen rakentamista. Toinen Särkille ja toinen sitten keskustaan matkahuollon paikalle.

Hienoja ajatuksia molemmat, mutta mielestäni eivät toteuttamiskelpoisia. Ensinnäkin kaksi kauppakeskusta tappaisivat toinen toisensa, siitäkin huolimatta, että kaupunki joutuisi tuhlaamaan niinin miljoonia. Keskustan kauppakeskus elävöittäisi kyllä Kalajoen keskustaajamaa, joka tuppaa jäämään särkkien jalkoihin. Olen antanut kertoa itselleni, että Halpa Halli on tarjoutunut rakentamaan koko keskuksen ihan omalla rahallaan, jos kaupunki suostuu ehdotukseen.

Mitä kaupungilla on Halpa Hallia vastaan?

Kaupungin tehtävä on tuottaa lakisääteiset palvelut ihmisille, eikä suinkaan yksityisten liikeyritysten ohjaileminen.  Halpa Hallin ehdotus toisi muutenkin säästöjä kaupungille, sillä Halpa Hallin nykyiset tilat soveltuisivat esimerkiksi kirjaston käyttöön, jolloin kirjaston tiloista saataisiin tilaa lukiolle, ja tähän projektiin suunnatut miljoonat säästyisivät.

Kun itselläni ei ole enää kouluikäisiä lapsia, en ole kovin kiihkeästi seurannut Kalajoen kouluverkkokeskustelua, mutta yleisesti ottaen olen suhtautunut varsin nihkeästi koulujen lakkauttamiseen ja jonkin verran kokemusta omaavana ihmisenä näen koulun kylän sydämenä. Vain harvassa tapauksessa jonkun koulun lakkauttaminen jossakin on tuonut todellista säästöä. Tällaista päätelmää eivät tue edes teoreettiset laskelmat, jos niitä edes on tosiasiallisesti suoritettu. Yleensä päätökset tehdään ”mutu”(musta tuntuu)-menetelmällä, täysin unohtaen, että kyseinen rakennus on muutakin kuin kouluikäisten lasten säilytyspaikka. Vain harvassa tapauksessa on suoritettu seurantaa ja jälkilaskentaa. Jos jonkinlaista seurantaa onkin, jää sen ulkopuolelle poikkeuksetta se tosiasia, että nuoria perheitä ei saada kylään, jossa ei ole edes koulua.

Kuten monessa yhteydessä olen todennut, en ole enää Perussuomalaiset rp:n jäsen. Olen kuitenkin perussuomalaisten kannattaja ja Kalajoen Perussuomalaiset ry:n jäsen.  Nämä näkemykset ovat kuitenkin ihan omiani, mutta uskon, että myös Kalajoen ”persuvaltuutetut” ovat ainakin osittain samoilla linjoilla. Vetoankin nyt valtuutettuihin, että unohtaisivat puolueiden väliset kinat ja tukisivat niitä ajatuksia, joita pitävät oikeina.