Tämä on nyt kehysriihi

Kehysriihi on sellainen riihi, missä kehykset estävät ihmisiä pääsemästä tutkimaan tarkemmin hallituksen päätöksiä. Sanat hyvinvointivaltio, isänmaa ja vastuullisuus vilahtelevat pääministerin puheissa ja menipä asiat sitten miten päin pyllyä tahansa, on tapana päättää riihi seuraaviin sanoihin: ”Olen tyytyväinen nyt tehtyihin ratkaisuihin ja nämä koituvat varmasti isänmaan hyväksi.” No tuohon tietysti tällainen ikuinen kriitikko olisi taas ihan toista mieltä. Tietenkään en voi estää Kataisen tyytyväisyyttä, tuskin edes himmentää sitä, mutta yritän kuitenkin.

On helppoa tehdä leikkauksia toisten pussista ja säästää toisten puolesta. Säästää sieltäkin, mistä nämä toiset eivät haluaisi säästää. Mistään omista menoistaan ei Suomen hyvä hallitus ole valmis säästämään. Pieniähän ne ovat, sanotaan… Tuntuvathan ne pieniltä, jos ei osata yhteenlaskua, mutta kun ne suhteutetaan oikeaan elämään, ne ovat helkkarinmoisia menoja. Ihan nyt vaan yksi pieni esimerkki tähän. Kun pääministeri lentää yksityiskoneella Brysseliin, ei se hänen mielestään ole mikään kulu. Voi Jyrki Jyrki… on se. Se on yhden sairaanhoitajan vuoden palkka. Tähän verrattavia menoja on satoja ja oikeasti se merkitsee satojen sairaanhoitajien vuosipalkkoja.

Kun yksityinen ihminen tai kotitalous joutuu säästämään…. ja joutuuhan se, niin ei sitä niin vain mennä toisten pussille. Se on ihan pakko supistaa omia menoja ja luopua esimerkiksi tarpeettomista ostoksista.

Kun nyt nämä puolustusvoimien leikkaukset ovat olleet niin kovasti tapetilla, niin otan yhden esimerkin sieltä… siis näistä tarpeettomista ostoksista. Säästöä olisi ollut se, että valtio olisi luopunut niistä satojen miljoonien hintaisista ohjuksista. Kuten kaikki hyvin tiedämme, niitä ei ollenkaan tarvita. Ei tarvita ei.. ei sitten mihinkään. Sen sijaan että valtio olisi oikeasti säästänyt, se ryhtyikin laajamittaiseen armeijan alasajoon, jonka seurauksena syntyy vain tuhansia työttömiä ja moni pieni paikkakunta joutuu vaikeuksiin. Tosiasiallisesti tästä aiheutuu valtiolle kustannuksia monessa muussa muodossa, niin että kuvitellut säästöt saattavat jopa lisätä valtion menoja.

Mitä armeijan alasajo oikeasti tarkoittaa? No mistäpä minä sen tietäisin ihan tarkasti, mutta varmaa nyt ainakin on ettei se vastaa kansalaisten käsitystä maanpuolustuksesta. Hyvin harva ymmärtää, että joukot ja varuskunnat viedään pois itärajalta, ja jätetään vain ruuhkasuomeen. Selvästi se vaikuttaa siltä että pelätään seuraavan sodan syttyvän siitä, että joko Viro, tai Ruotsi hyökkäävät Suomeen, jolloin ehdottoman tärkeää on, että maatamme puolustavat varusmiehet ovat saaneet ruotsinkielisen varusmieskoulutuksen. Tämä siitäkin huolimatta, että komentokieli on edelleen Suomi, sillä eihän sille mitään voi, että enemmistö varusmiehistä on edelleen suomenkielisiä.

Valtiohallinnon esimerkkiä tuntuvat noudattavan myös valtion omistamat yhtiöt. Säästöt ja sopeuttamistoimet ovat jokseenkin samanlaisia kuin meidän hallituksellakin.

Miettikääpä nyt lopuksi vaikka tätä.

Valtion omistama lentoyhtiö tuottaa jättimäisiä tappioita, vaikka sillä on eräs maailman kannattavin lentoreitti Aasiaan ja maailman kalleimmat lippujen hinnat. Samanaikaisesti ns. halpalentoyhtiöt tahkoavat miljoonien voittoja pienillä reiteillä ja halvoilla lennoilla. Ihan normaaliin järkeen tämä ei oikein sovi. Kun minä nyt kuitenkin olen kaikessa hieman epänormaali, niin tätäkin asiaa olen yrittänyt ymmärtää. Ihan se siltä vaikuttaa, että miehille, jotka yksityinen yhtiö oli potkinut pihalle, maksetaan miljoonien palkkiot siitä että ovat saaneet aikaan nuo ”kruununjalokivemme” tappiot.

Mitäkö yhteyttä tällä on kehysriiheen? Oikeasti ei mitään, jos ei sitten pidetä yhteytenä tätä valtiohallinnon yleistä menettelytapaa. ”Tämä suku ei säästä, kyllä kansa maksaa”. Kansa maksaa myös nuo Finnairin tappiot ja johdon miljoonabonukset.

VR ja lippu-uudistus

No onhan se pakko sanoa olevansa tyytyväinen uudistukseen, joka on maksanut kymmeniä, ellei peräti satoja miljoonia euroja. Tilaajan on joko oltava tyytyväinen, tai sitten riideltävä järjestelmän toimittajien kanssa. No joo… tämän luokan järjestelmiä toimittavilla yrityksillä on kyllä keinonsa saada valittajat hiljaiseksi, vaikka en nyt niitä keinoja ala luettelemaankaan. Suomi on korruptiovapaa maa, ja siksi en minkään ole missään tilanteessa sortunut lahjusten ottamiseen tai antamiseen. No juu… eipä niitä ole paljon tarjottukaan.

No jos VR on ollut tyytyväinen uudistukseensa, niin asiakkaat eivät. Sanokootpa VR:n suorittamat tutkimukset mitä tahansa. Ongelmista olin jo kuullut ennen kuin itse niihin törmäsin, mutta suomalainenhan ei usko ennen kuin kokee jotain itse.
Minun piti matkustaa junalla Ylivieskasta Seinäjoelle. Koska asun täällä Kalajoella, olisi ihan hyvä vaihtoehto ollut maantie… joko omalla autolla, tai sitten linjabiilillä. Valitsin kuitenkin junan, koska kieltämättä silläkin on puolensa.

Virastani olin jäänyt eläkkeelle pari vuotta aikaisemmin, kun en niitä lahjuksiakaan saanut. Olin kuullut, että VR:n lippu-uudistukseen kuuluu mm. se, että kaikenlaisiin alennuksiin on oikeutettuja vain ne, jotka ostavat lipun etukäteen esimerkiksi netistä. Oletin tämän koskevan myös eläkeläisten alennuksia. Vaikka olinkin pahoillani ikätovereitteni vuoksi, joista suurin osa ei omista nettiä, eikä osaa sitä käyttää, valitsin minä kuitenkin tämän minulle aika helpon tavan. No niin… jos se on helppoa, niin minulle se vissiinkin sitä on, mutta toki ymmärsin, että eivät likikään kaikki 63+ ihmiset ole yhtä korkeasti koulutettuja, joten se saattaa olla pirun vaikeaa esimerkiksi kansakoulun käyneelle 84.v anopilleni, joka varmasti olisi oikeutettu jo kaikkiin mahdollisiin alennuksiin. No ehkä ei sentään opiskelija-alennukseen.

Ostin siis lipun netistä ja se onnistui jo kolmannella yrityksellä. Ei mitään ongelmia. Lipun hinta löytyi ja maksukin sujui vaikeuksitta, samoin paikkavaraus.. vaunu 2 ja paikka 15…. ikkunapaikkakin siis löytyi. Ei ollut kamalan isosta rahasta kyse… jotain 17,90, joka häipyi vilauksessa myös pankkitililtäni. Ok… hyvä niin, ja varmistus piti tulla puhelimeeni… ja tulikin. Tuli varsin sekava viesti kolmessa osassa, josta sain selville vain lähettäjän ja lopussa olevan lauseen ”hyvää matkaa”. Ihan vähän vaan lohdutti se, että ei saanut Ylivieskan aseman ystävällinen lipunmyyjäkään sen enempää siitä selvää. Hän kyllä soitti jonnekin, josta viesti kai oli lähetetty, mutta siellä ei sellaista viestiä edes tunnettu. Rouva toki näki, että se oli minun puhelimessani, koska annoin hänen itse lukea sen. Löysi myös paikkavarauksen, jonka olin tehnyt. Mutta lippua hän ei voinut näillä tiedoilla antaa.

Lopulta hän hyvin vaivautuneesti kysyi, että voisinko sitten kuitenkin ostaa uuden lipun. No ostinhan minä, koska minun oli päästävä sinne Seinäjoelle ja olin sentään jo rautatieasemalla. Kiitos vaan lippurouva, kyllä sinä teit voitavasi ja myönsit reilusti VR:n puolesta, että systeemi on jostain hyvin syvältä… Lupasit vielä, että maksamani tuplahinta kyllä palautetaan minulle anomuksesta. No, vaivaahan siitä oli, mutta en minä sentään niin tärkeä henkilö ole, että en paria kymppiä takaisin vaadi. Vaadinhan minä, mutta en ole saanut.

Lähetin kyllä anomuksen, sekä asemalta ostamani lipun. Muutaman päivän päästä sai VR:ltä kirjeen, että pitää löytää lisää dokumentteja ja lähettää selvityksiä. No silloin kyllä keitti yli. Voi hyvät VR:n ukkelit. Ettekö millään voi tajuta, että vaikka olenkin eläkkeellä ja siten myös oikeutettu eläkeläisalennuksiin, ei minun työni aivan arvotonta ole. Jo tähän asti on lippu-uudistukseni aiheuttanut vaivaa ja harmia niin, että jos vielä olisin työelämässä, olisin siitä laskuttanut muutaman satasen. Nyt en laskuta… vielä, sillä kaipa se ei olisi ihan suhteessa hyödyn suuruuteen. Helpompi tie olisi jättää vastaamatta teidän kirjeisiinne ja kärsiä nahoissa tuo parin kympin menetys. Tässä on kuitenkin nyt kyseessä laajempi asia. Mikään uudistus ei saa olla huononnus. Tähän asti lähes kaikki valtion yhtiöiden ja laitosten uudistukset ovat johtaneet palvelujen huononemiseen ja kustannusten nousuun. Niinpä minäkin nyt kerran vielä lähetän teille sähköpostia ihan ilmaiseksi, mutta seuraavasta laskutan jo kalleimman mukaan.

Ihan ilmaiseksi nyt sitten hieman koulutusta. Älkää ihan yhden ATK- kursin jälkeen höyrähtäkö tekemään uudistuksia, joiden vaikutuksia ette tunne. Minä selvisin tästä opetuksesta melko pienin vaurioin, mutta kuinkahan paljon muita kaltaisiani onkaan. Ehkä VR:n uudistusta ei kerta kaikkiaan olisi pitänyt aloittaa lipun myynnistä, tai jos olisi, niin ei näin. Tämä todella on syvältä, olkaa itse ihan mitä mieltä tykkäätte.

Perussuomalainen

Kun nyt puhun perussuomalaisesta, en tarkoita mitään poliittista puoluetta, vaan suomalaisia yleensä. Huono itsetunto on suomalaisen synnynnäinen ominaisuus, joka saa toimimaan meidät joskus hyvinkin omituisesti, vaikka siihen ei olisi mitään järkevää syytä. Sellainen ihminen on perussuomalainen. Huono itsetunto ei likikään kaikissa asioissa aiheuta negatiivisia tekoja, eikä sen seuraukset ole kenellekään haitaksi. Paitsi joskus meille itsellemme.

Monen urheilijan kannustimena on ollut alemmuuden tunne, joka taas pursuaa juuri itsetunnosta. Ei siihen välttämättä mitään ulkoista syytä ole. Se on synnynnäinen ominaisuus, joka toki voimistuu tai heikkenee elämänkokemusten myötä. Aina se kuitenkin on siellä jossain pohjalla, saaden meidät miettimään että mitähän meistä ajatellaan. Jotta meistä ajateltaisiin mahdollisimman positiivisesti, ryhdymme usein hyvinkin vaativiin tekoihin, jopa äärimmäisiin ponnisteluihin. Joskus nämä ovat meille tai yhteisölle hyväksi, joskus niistä syntyy kuitenkin suurta vahinkoa.

Älä rääkkääkään suomen kieltä. Varmasti monet ovat tuon lauseen kuulleet, jopa nekin, jotka sitä kieltä sitten ovat rääkänneet ja raiskanneet. Miettikääpä nyt esimerkiksi mitä tarkoitetaan esimerkiksi ”eksplisiittisillä” asioilla tai ”gap-analyysillä”. Nämä ovat englanninkielisiä termejä, jotka on tuotu suomen kieleen vain siksi, että ne kuulostaisivat hienoilta ja kielestämme saataisiin näin mukamas elävämpi. Näitä termejä käyttävät perusjuntit ovat ottaneet ne kieleemme siksi, että me …. väittäisin, että suuri enemmistö…. emme niitä ymmärtäisi ja vaikuttaisimme heitäkin juntimmilta. Kun aikoinani opiskelin yliopistossa materiaalitekniikkaa, en mitenkään voinut olla ihmettelemättä, miksi tenteissä saatettiin kysyä juuri jotain tuollaista termiä ja sen merkitystä. Toki minulle silloin selvisi mitä ovat nämä ”eksplisiittiset odotukset”, mutta se ei ole vieläkään selvillä, miksi Suomessa ei käytetä suomen kieltä. Kyllä edelleen olen sitä mieltä, että insinöörille on asian osaaminen tärkeämpää kuin vierasperäisen termin tunteminen.

Jotenkin tuntuu siltä, että perussuomalaisen alemmuuden tunne saa meidät jopa häpeämään omaa kieltämme, joten sitä pitää koristella näillä vierasperäisillä sanoilla.

Kun Suomi joskus voittaa jääkiekkoilun maailmanmestaruuden, me olemme onnemme kukkuloilla, aivan kuin se olisi jotenkin erityisen paljon kansakunnan arvoa kohottava tekijä. Sama pätee myös noihin euroviisuihin. No, hyvähän se, että kansa edes jostain riemuitsee. Tämä on harmitonta huvia, jolla on hyvä paikata noita syvällä piileviä estoja. Ei muuta kun estonpoistoainetta pullo tai pari ja sitten torille räyhäämään. Sen uskotaan olevan miehekästä touhua.

Perussuomalaisten perusalemmuudentunteesta johtuu myös tuo EU:n mallioppilaana olo. Suomi on aina ylpeillyt sotakorvauksien maksamisella ja mikäpä siinä, onhan velat maksettava. Se, että Suomi taisikin olla maailman ainut maa joka sen teki, nostaa vain entisestään itsetuntoamme. Nykyhallituksessa tuskin on montaa ministeriä joka edes tietää, että Saksa tuomittiin aikoinaan maksamaan Suomelle sotakorvauksia. Ei Saksa niitä maksanut, eikä Suomi vaatinut.

Moni suomalainen on ihmetellyt, että miksi me nyt olemme niin halukkaita työntämään rahojamme Kreikkaan, vaikka itselläkin on tiukkaa. No tämä johtuu juuri siitä alemmuuden tunteesta. Eivät meidän ministerit voi tunnustaa tätä valtiollista hätätilaa, sillä sehän saattaisi lopettaa selkään taputtelun ja meidän kehumisen. Kansa kärsii, mutta ministerit saavat kunniaa.

Mitähän tapahtuisi, jos Katainen sanoisikin, että ”sorry, nyt ei makseta mitään, kun ei ole varaa, mutta ne Saksan meille maksettavaksi määrätyt sotakorvaukset Saksa saa antaa Kreikalle”.

Näin ei voida tehdä, sanoo varmasti hallitus. Ja minä kysyn, että miksi ei. Tämä olisi tällaistä uudenlaista päästökauppaa. Päästettäisiin Kreikka veloistaan, sekä Katainen ja Urpilainen pinteestä, johon he kieltämättä ovat joutuneet hämärällä salailupolitiikallaan.

Lanton Matti

Tämän blogin alkuperäinen tarkoitushan oli kommentoida politiikan ja yhteiskunnan tapahtumia sellaisena kuin minä ne näen. Oikeastaan tuntuu aika ikävältä, että enimmäkseen näytän vain kritisoivan milloin mitäkin asiaa. Jo suuri mestari kuitenkin sanoi aikanaan: ”Eiväthän terveet tarvitse parannusta, vaan sairaat”. En edes yritä verrata itseäni tähän sanojaan, sillä suuresta koostani huolimatta olen pikkupoika hänen rinnallaan. Näinhän se kuitenkin on, että eivät yhteiskuntamme epäkohdat suinkaan ole aiheutuneet hyvin suoritetuista töistä ja oikeista päätöksistä, vaan pääasiassa omista virheistämme.

Jossakin yhteydessä olen kirjoittanut hyvin samaan tapaan meidän hiipuneesta urheilumenestyksestä. Harvoinpa mikään yksittäinen asia on minkään lopullinen syy, mutta osasyynä se aina on. Olen myös sanonut, että politiikan paradoksi on se, että vaikka sen pitäisi olla yhteisten asioiden hoitoa, siihen hakeutuvat, ja jopa valikoituvatkin, ihmiset jotka ajattelevat vain omaa etuaan.

Suomalaisessa urheilussa tuntuu olevan aivan sama paradoksi. En nyt halua upottaa kaikkia lajeja tähän samaan suohon, koska en likikään tunne jokaista lajia, vaikka aika laaja-alaisesti olenkin urheilussa ollut mukana. Harvoin tähän paradoksimyllyyn sekoittuvat varsinaiset aktiiviurheilijat, vaan sen suurimpia pyörittäjiä ovat urheilujohtajat ja pääasiassa vielä sellaiset, joiden oma menestys ei välttämättä ole vastannut omia odotuksia, tai koko lajista ei ole oikeastaan kokemusta.

Nyrkkeilyurheilusta minulla on kokemusta, kaikilta sen osa-alueilta. Paitsi että olin ihan hyvä kansallisen tason nyrkkeilijä, olen myös omasta mielestäni ollut kohtalaisen hyvä valmentaja ja taustavaikuttaja. Nyrkkeilystä on sanottu, että se on ”reilua peliä” ja sitähän se pääasiassa onkin, nyrkkeilijöiden kesken. Mutta voi onneton noita sopan keittäjiä. Aivan samoin kuin politiikassa, alkaa myös urheilupolitiikka mennä nousukkaiden kilpakentäksi. Suurimpia ”kehäkettuja” ja asioiden sotkijoita ovat ihmiset, jotka eivät koskaan ole itse lajia harrastaneet. Tai sitten oma menestys, syystä tai toisesta, ei ole vastannut omia tai läheisten odotuksia. Tätä menestystä pyritään sitten kompensoimaan politikoimalla urheilussa ja jos mahdollista, pyrkimällä jonkun urheilijan loisteeseen. Jos tällaiset ihmiset saavat vaikutusvaltaa urheilujärjestöissä…. ja usein saavat… johtaa se vääjäämättä myös epäoikeudenmukaisiin päätöksiin lajin sisällä. Päätöksiä ei tehdä lajin hyväksi, vaan omaksi ja oman seuran hyväksi.

En ole koskaan edustanut TUL:n seuraa, joka ei suinkaan johdu poliittisesta ajattelusta, vaan puhtaasti sattumasta. Kun ensimmäisen kerran menin nyrkkeilysalille, oli siellä silloin Jyväskylän Nyrkkeilijöiden harjoitukset. Jos siellä olisi ollut Jyväskylän Työväen Nyrkkeilijöiden harjoitukset, olisin silloin varmasti ollut TUL:n nyrkkeilijä. Vaikea sanoa, miten olisin asian kokenut myöhemmin opittuani ymmärtämään, että tällaisesta kahtiajaosta on ainoastaan haittaa urheilulle itselleen. Historiallisesti tiedän, että TUL:n nyrkkeilijöitä syrjittiin erilaisissa valinnoissa ja hyvin, ainakin mahdollista on, että tällainen syrjiminen on vienyt jopa arvokisamitaleja Suomelta. Olin aikoinani useita vuosia SNL:n johtokunnassa ja valmennusvaliokunnan puheenjohtajanakin. Tätä syrjintää tapahtui minunkin aikanani, vaikka omasta mielestäni yritin tehdä mahdollisimman oikeudenmukaisia päätöksiä.

Tästä aiheesta voisi kirjoittaa vaikka kuinka monta romaania ja nimiäkin luetella, mutta sitä en tee. Tuntekoon jokainen sen sisimmässään.

Oikeastaan halusin vain sanoa, että meidän tulisi sietää toisiamme silloinkin kun pärstä ei miellytä. Kaikissa ratkaisuissamme tulisi miettiä, että onko tämä nyt oikein. Ehdotanko esimerkiksi parasta mahdollista henkilöä vuoden valmentajaksi, vai loukkaanko tällä ehdotuksellani kenties jotakuta toista, joka olisi sittenkin ollut ansioituneempi tämän huomionosoituksen saajaksi.

Kuka tuntee Lanton Matin? No uskallan väittää, että minä tunnen ja uskallan myös väittää, että hän on tällä hetkellä ehkä aliarvostetuin nyrkkeilymies koko valtakunnassa. Ilman Mattia Oulussa tuskin olisi yhtään puhtaasti SNL:n alaista nyrkkeilyseuraa. Vuodesta toiseen Matti on jaksanut jo yli kaksi vuosikymmentä puhaltaa henkeä seurojen hiilloksiin, niin että ne ovat kerta toisensa jälkeen leimahtaneet taas liekkeihin. Jopa Oulun menestyksekkäimmästä jalkapalloseurastakin on tullut nyrkkeilyseura Matin toiminnan ansiosta.

Kaikissahan meissä vikamme on, mutta ihan vain tilastollisesti on perusteltua väittää, että Suomen nyrkkeily olisi aika monta pykälää korkeammalla tasolla, jos kaikki nyrkkeilyn parissa työskentelevät olisivat lanton matteja, niin suurella sydämellä Matti on tätä työtä tehnyt.

Tasa-arvoa

Näissä blogeissa joko kerrotaan jostakin, kehutaan jotakin tai sitten yksinkertaisesti kritisoidaan jotakin. Kyse on harvemmin pelkästä kirjoittamisen tarpeesta, vaikka ei sekään aina poissuljettu asia ole. Minä kritisoin pääsääntöisesti poliittisia päätöksiä, poliitikkoja ja poliittisia puolueita.

Joskus harvoin sattuu Kallan kuvernööri törmäämään myös muihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, joihin ei vain voi olla ottamatta kantaa. Tällaisia ovat sellaiset muotisanat, kuten vastuunkanto, hyvinvointiyhteiskunta, suvaitsevaisuus, haasteellinen ja tasa-arvo. Pääsääntöisesti nämä ovat poliitikkojen viljelemää kielenkäyttöä, joiden tarkoitusta he ihan aina eivät itsekkään tiedä.

Väärinkäytetyin termi lienee tuo tasa-arvo. Tasa-arvo on ihan hieno tavoite ja monessa suhteessa me olemmekin tässä maassa tasa-arvoisia. Tosiasiahan se on, että meillä on myös epätasa-arvoa. Se vaan on niin, emmekä me siihen voi oikeastaan mitenkään vaikuttaa. Me synnymme eriarvoisina pelkästään henkilökohtaisten ominaisuuksiemme vuoksi. Usein myös olosuhteet, joihin synnymme, ovat hyvinkin epätasa-arvoisia. Siihenkään emme paljon voi vaikuttaa.

Lainsäädännöllä on erittäin vaikea puuttua tasa-arvoon. Ehkä koomisin kaikista yrityksistä, on tämän ns. tasa-arvolain se osa, jossa puhutaan mies ja naiskiintiöistä. Sille kai nauraisivat naurismaan aidatkin, jollei kyseessä olisi niin suuri epäoikeudenmukaisuus. Miettikääpä vaikka tätä. Laki sanoo, että johonkin lautakuntaan on nimettävä kumpaakin sukupuolta tietty määrä. Vaikkapa niin, että kymmenestä jäsenestä on oltava vähintään neljä jompaakumpaa sukupuolta. Ehdolla on vähän toista tusinaa ihmisiä, joista yhdeksän alan rautaista ammattilaista. He sattuvat olemaan samaa sukupuolta. Lisäksi tarjolla on kuusi täydellistä tolleroa, jotka oikeasti eivät käsitä yhtään mitään yhtään mistään. Hekin sattuvat olemaan samaa sukupuolta keskenään. No mitä sitten tapahtuu ? Lakia kunnioittavat valitsijat valitsevat lautakuntaan kuusi pätevää ja neljä tolleroa. Nämä neljä tolleroa ovat lain perusteella syrjäyttäneet kolme tosi pätevää ammattilaista.
Niin, tämä on vain yksi esimerkki. Näin oikeasti tapahtuu tässä elämässä.

Pelkästään sukupuolen perusteella voidaan syrjäyttää monin verroin pätevämpi henkilö jostakin tehtävästä. Tällä ei todellakaan ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa. Tasa-arvoa on se, että sukupuoleen katsomatta valitaan tehtäviin aina pätevimmät tarjolla olevat ehdokkaat. Poliittisessa päätöksenteossa ei toki sukupuolella ole aivan yhtä suurta merkitystä kuin muualla yhteiskunnassamme. Poliittiset päätöksethän pääsääntöisesti ovat muutenkin tolleroiden tekemiä, mikäli arvioimme vain päätöksiä.

Myös homoavioliittoja on puolusteltu ja perusteltu sanalla tasa-arvo. Mitäs tekemistä silläkään on tasa-arvon kanssa. Avioliitto on säädetty miehen ja naisen väliseksi liitoksi, joka koskee ihan tasa-arvoisesti kaikkia ihmisiä. Ei siinä pitäisi olla mitään epäselvää. Se on täysin tasa-arvoinen laki. Sen voi jo siitäkin päätellä, että kun minä menin naimisiin, ei yksikään virkamies suorittanut tutkimusta siitä olenko hetero. Oletan, että virkailijoita ei lainkaan kiinnostanut sukupuolinen suuntautumiseni. Näinhän se tietysti piti ollakin.

Tasa-arvoa on siis se, että kaikkia ihmisiä koskevat kaikki lait, riippumatta siitä, mihin mahdolliseen vähemmistöön hän kuuluu. Jos lakiin tehtäisiin poikkeuksia, tai niitä peräti muutettaisiin, vain sillä perusteella, että osa ihmisistä on jotenkin poikkeavia, olisi lainsäätäjillä kyllä töitä.

Mitä tästä opimme? Todennäköisesti emme yhtään mitään, sillä luonteenomaista ihmiselle on, että kun joku asia on iskostunut päähän, ei viitsitä tai uskalleta vilkaista sivulle ja asettaa asennettamme kritiikille alttiiksi.

Mikä se muuten on se sukupuolineutraali avioliitto. Laki ei sellaista termiä tunne, enkä tunne minäkään. En muuten tunne yhtään sukupuolineutraalia ihmistäkään, vaikka niitä kuulemma on.

Kerran vielä kuntauudistuksesta

No voipi olla, että kirjoitantästä aiheesta vielä toisenkin kerran ja jopa kolmannenkin. Sen verran kuuma asia tämä kuntauudistus nyt on.

Kovin vähän tätä blogia on luettu, joka tietenkin voi johtua monestakin syystä. Suurin syy on varmaan se, että en ole julkisuuden henkilö. Olen toki tuotantotalousinsinööri ja tiedän yhtä ja toista kustannusten muodostumisesta, tai vastaavasti säästöjen syntymisestä. Se nyt ei vaarmaan paljon paina, kun en ole edes tangolaulaja enkä pitkänmatkan hiihtäjä. Suuren yleisön käsityksen mukaan en mitenkään ole voinut saada samanlaista pätevyyttä kuin nämä arvohenkilöt. Se nyt vaan Suomessa on niin, että jopa TV:n kuuluttaja voi saavuttaa kaiken kattavan asiantuntemuksen. Tämä ihan vain siksi, että naama on tuttu koko kansalle.

Kaikkia näitä kaikkien alojen asiantuntijoita uhmaten uskallan väittää, että monet Suomen hallituksen tiumet ovat kovasti järjen vastaisia. Järjenvastaisia siksi, että odotiettujen säästöjen sijasta niillä lisätään vain yhteiskunnan kuluja.

Juu juu. Ei se niin ole, että sanotaan jonkun toimenpiteen olevan pakollinen siksi, että on pakko saada säästöjä aikaan. Sehän on ihan totta, mutta kun nämä toimenpiteet eivät tuo säästöjä, vaan tosiasiassa lisäävät kustannuksia. Siihenhän meillä ei oikeasti olisi varaa juuri nyt.

Jostain syystä ei hyvä hallituksemme ole lainkaan ollut kiinnostunut oikeiden asiantuntijoiden mielipiteistä. Tuotantotaloudestahan tässä on kysymys, niin että itsekin voin pitää itseäni asiantuntijana. Rohkeasti uskallan väittää, että kuntauudistus esitetyssä muodossa ei tuo säästöjä. Suurimmissa osin se lisää kuntien kustannuksia.

Jos joku oikeasti pystyy osoittamaan laskelman, joka osoittaa miten säästöt syntyvät, niin kiitos siitä.

Toki minäkin silloin julkaisen ne laskelmani, jotka osoittavat tasan päinvastaista. Niin, sorry vaan kovasti. Olen oikein laskenut, joten en ole käyttänyt mitään "mutu-" tai "petu"-menetelmää.

Siitä sitten vaan todistelemaan.

Ihan samaa en väitä armeijan alasajon suhteen. Sillä varmaan on mahdollista saada aikaan myös säästöjä. Säästöjen kannalta sillä ei kuitenkaan ole kovin suurta merkitystä, sillä toiminnan tehostamisella olisi päästy samaan, ellei peräti parempaan ratkaisuun.

Selvää kuitenkin on, että tähän "leikkaukseen" sisältyi paljon poliittista kähmintää ja suomalaista korruptiota.

Voi hyvät veljet, mihin Suomessa on menty. Ihan kohta veli venäläinenkin toimii rehellisemmin kuin meidän omat vallanpitäjämme.

Miksi mokasit, Halonen?

No melkein ilman isompia mokauksia kerkesi menemään koko Halosen virkakausi. Siis pääpaino sanalla ”melkein”, sillä olihan siellä pientä lipsumista joissakin nimitysasioissa, sellaisissa yhtä tai kahta ihmistä koskevissa jutuissa. Ainakaan minä en aikaisemmin mitään isompaa huomannut.

Nyt se sitten tuli ja ihan lähellä loppua. Voiko kukaan kuvitella tyhmempää lausetta, kuin että ”Ei minkään paikkakunnan olemassaolo voi olla kiinni varuskunnan olemassaolosta”. En nyt ihan sanatarkasti muista lausetta, mutta sisältö oli täsmälleen tuollainen.

Voi rouva Kallion kasvatti ja armeijaa käymätön ylipäällikkö. Kyllä se nyt vaan niin on, että monikin paikkakunta on syntynyt varuskunnan ympärille ja varuskunnan poistuminen sieltä on kuolinisku. Se vaan on tosiasia, joka pitäisi rouva presidentinkin ymmärtää ja myös hyväksyä. Onhan se selvää, että presidentti voi tiettyyn rajaan asti puolustaa jopa hallituksen pienempiä munauksia, mutta tässä on nyt ylitetty se raja. Ministeri Wallin teki täydellisen mokauksen, eikä sitä millään puolustelulla saada tekemättömäksi. Jämäkkä presidentti olisi nyt kyllä sanonut. että stop tykkänään pojat ja samma på svenska.

Paikkakunnan suurimman työnantajan poistuminen on aina katastrofi jokaiselle paikkakunnalle. Erityisen törkeäksi teko muuttuu silloin kun kyseiseen toimenpiteeseen ei ole mitään pakottavaa syytä ja että sen tekee valtion laitos ihan vaan muutoksen vuoksi. Kun ilmasotakoulu Kauhavan hyvin varustetulta ja nykyaikaiselta sotilaslentokentältä siirretään siviili-ilmailukentän yhteyteen Jyväskylään, nousevat kustannukset jo pelkkien teknisten laitteiden siirron osalta miljooniin euroihin. Kokonaan oma lukunsa on ne valtavat investoinnit joita on näillä nyt nurmettumaan jätettävillä kentillä tehty. Tietääköhän ministeri Wallin edes, että rahalle on aina laskettava korko. Näihin hukkainvestointeihin käytetyn rahan korko juoksee hamaan hautaan asti, koska investointeja ei voida kuolettaa käyttämällä niitä. Juu… totta kai minä tiedän, että kyseessä on vain laskennallinen korko, ja että eihän se käytännössä näin mene. No ei ihan menekään, mutta lähempänä totuutta se kuitenkin on kuin ajatus siitä, että Suomi saa joskus rahansa takaisin Kreikalta. Varmaa on, että mitään säästöjä ei synny.

No mitä sitten syntyy?

No syntyy taloudellisia vaikeuksia Kauhavan kaupungille. Syntyy suuri määrä työttömiä ja sen seurauksena menoja valtiolle kun se joutuu maksamaan työttömyyskorvauksia. Syntyy myös sekasortoa siviili-ilmailulle, kun siviilikoneiden joukkoon sekoitetaan suuri määrä tosiasiassa tarpeettomia sotilaskoneita.

No joo… Tottahan sekin tietysti on, että tätä sekasortoa pikkusen lievittää se tosiasia, että Finnair on jo aikoja sitten hoitanut asiansa niin onnettomasti, että lentoliikenne maakunnan kentille on lähes loppunut. Ehkäpä sinne sekaan sopii myös muutamia sotilaskoneita. Finnairin asioiden hoito onkin kokonaan toisen jutun aihe, todettakoon tässä nyt vaan yksinkertaisesti, että vaatii todella taitavaa johtoa, että Finnairin kaltainen yhtiö saadaan niin syvään kuoppaan.

En ota kantaa puolustusvoimien alasajoon. Jos me joukkoja tarvitaan, niin ei ainakaan länsi- tai etelärajalle. Kauhavan ilmasotakoulun visiot eurooppalaisesta koulutuksesta olivat ihan tosi hyvät. Jos oikein olen ymmärtänyt, niin joitakin niitä tukevia sopimuksia on jo neuvoteltu, ellei peräti solmittukin. Ainakin nämä asiat Wallin onnistuisi täysin romuttamaan, jos hänen suunnitelmansa ihan oikeasti toteutuisi. Pelottaa kovasti, että Suomesta ei löydy riittävästi järkeä näiden suunnitelmien estämiseksi.

Järjen puute tuntuukin olevan suurin puute meidän valtionhallinnossa. Tällaista puolustusjärjestelmän sotkemista tuskin missään muualla voi tapahtua. Ja uskokaa tai älkää, mutta koko mullistuksen taustalla on puhtaasti kielipolitiikka. Jos oikeasti olisi haettu säästöjä, olisi niitä löydetty kyllä ihan muualta.
En minä ilokseni tällaisia juttuja kirjoittele. Minä itken. Se on kauheaa todeta, millaisten tumpeloiden käsissä on maamme tulevaisuus.

Kuolemaani en koskaan ole toivonut, mutta en halua nähdä kun Suomi ajautuu kreikan kohtaloon. En myöskään halua paskoa vaippoihini jossakin laitoksessa ja kuunnella kuinka Kataisen kaltaiset poliittiset broilerit puhuvat hyvinvointivaltiosta. Se tosiasia on myönnettävä, että Suomi ei nyt ole hyvinvointivaltio, mutta siitä ehkä voitaisiin sellainen tehdä. Se vaatii aimo annoksen maalaisjärkeä ja asioiden oikeaa priorisoimista.