Yhden asian ihmiset

Olen kyllä kuullut yhden asian liikkeistä, sellaisia puolueitakin tuntuu olevan. Kun maailmassa on niin paljon asioita, ei ole ihme, että esimerkiksi Suomessa on sitten paljon puolueitakin. Se on ehdottomasti myös suomalaisen politiikan heikkous: jos joku puolue ei kaikissa asioissa ole saamaa mieltä kanssani, ollaan pian valmiita vaikka perustamaan uusi ”samanmielisten puolue”. Se on kuitenkin täysin mahdotonta, sillä niin kuin puolueet ovat kaikki hieman erilaisia, niin ovat myöskin ihmiset. Jokaisella puolueella on jokin hyvä asia ja niin on myöskin jokaisella ihmisellä. Kokonaan toinen asia on, onko kyseessä sitten niin painavat asiat, että niiden takia kannattaa tukea tai hylätä jokin puolue.

Minä olen usein hoippunut kahden asian välillä, ja joskus on ollut vaikeuksia tehdä äänestyspäätös.  Nykyisistä eduskuntapuolueista vain kaksi puoluetta on kokonaan vaihtoehtojeni ulkopuolella, ja toki voin ne sanoakin. Vihreät ovat realismista liian kaukana, eivätkä oikein tunnu käsittävän teknisiä ja taloudellisia tosiasioita.  Perussuomalaiset taas menevät rasismissaan liian pitkälle, eivätkä ymmärrä maamme kansallista etua.

Jos minun pitäisi kaivaa jokaisen puolueen agendalta joku positiivinen asia, niin uskon, että se löytyisi kaikilta. Vihreät ovat maahanmuuttomyönteisiä ja hyvin inhimillisiä ja yhteistyökykyisiä. ”Persut” vastustavat tuulivoimaa perustellusti ja kansainvälisiin tutkimuksiin nojaten, vastapainona on taas tuo jo mainitsemani rasistisuus, joka tahraa, minun silmissäni, koko puolueen. RKP:n ohjelmaa en oikein tunne, mutta olen ollut haistavinani, että monia asioita voisin minäkin tukea, jos sattuisi kohdalle.  Molemmilla vasemmintopuolueillakin on joskus välähtänyt ihan hyvin, ja monessa yksittäisessä asiassa olen ollut samoilla linjoilla. Realismi tuntuu kuitenkin olevan hukassa, noin yleisesti ajatellen ja perussuomalaisten tapaan kansallinen etu unohtuu.

Kristillisistä olen aina ollut sitä mieltä, että aate on hyvä, mutta ei ole sopiva politikoinnin keino. Kristillisyys kuuluu tasapuolisesti kaikille, eikä sitä tule minkään poliittisen liikkeen omia. Useimmiten puolue on kuitenkin ollut hyvien asioiden takana, mutta munasi itsensä minun silmissäni menemällä ”persujen” tekemän välikysymyksen taakse, vaikka varmasti jokaisen täytyi ymmärtää, mistä on kysymys.

Mitä Kokoomukseen tulee, onhan siellä paljon tietoa ja osaamista, ja joskus olen itsekin liikkunut Kansallisten nuorten piirissä. Silti olen sitä mieltä, että hyvätkin asiat tahtovat hautautua liiallisen oman edun tavoittelun alle.

En tiedä, miksi tilanne oikeasti muuttuisi, jos presidentillä olisi enemmän valtaa, mutta minun mielestäni nyt istuva kokoomustaustainen presidentti on parempi kuin aikaisemmin istuneet kolme demaria yhteensä. Tuskin minusta silti Kokoomuksen äänestäjääkään saadaan.

Tällaista tämä on. Pidän itseäni valistuneena äänestäjänä ja joudun vain toteamaan, että valistunut äänestäjä joutuu tosi huolella puntaroimaan, mitä asiaa missäkin puolueessa pitää niin painavana, että sen takia kannattaa äänestää.

Toisaalta on myös niin, että muutamien hyvien asioiden takia ei ole syytä äänestää ketään, jos vasta-argumentti on vielä pahempi, tai ainakin yhtä painava.

Valitse tuosta joukosta nyt sitten sopiva.  Kyllä se siihen menee, että yksilöä on ajateltava. Ehkäpä sillä lailla myös puolueet jalostuvat.

Niin urheilumies kuin olenkin, ei urheilumeriiteillä tai laulutaidolla ole mitään tekemistä yhteiskunnallisen osaamisen kanssa.

Minä olen kahden asian ihminen. Vastustan kallista, tarpeetonta ja terveydelle haitallisten tuulivoimaloiden rakentamista, mutta näen erinomaiset mahdollisuudet maahanmuutossa.