tiistai 10. tammikuuta 2012

Suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa

"Mediapeliä", sanoi Paavo Väyrynen, kun presidentinvaaleissa hävisi. No saattoihan se Paavo osaltaan väärässä olla, sillä kaipa silloin moni äänesti Väyrystä vastaan enemmän kuin kenenkään puolesta. Saavutus sinänsä sekin.

Totuuden siemen tuossa väitteessä kuitenkin on. Perää siltä osin, että media pystyy kääntämään asiat tasan päinvastaiseksi kuin ne todellisudessa ovat.

Hyvä esimerkki on mieiestäni tämä Perussuomalaisten imago. Kun julkisuuden perusteella mielikuvani olin luonut, oli syntynyt käsitys äärioikealla olevasta, maahanmuuttovastaisesta kansanliikkeestä. Kun sitten sattuman oikusta jouduin tekemisiin puolueen kanssa, löytyikin aivan toisenlainen totuus.

Eiväthän persut vastustaneetkaan maahanmuuttoa, vaan maahanmuuttopolitiikkaa. Oikeassahan he siinä ovat. Maahanmuuttoasioissa Suomen viranomaisten toiminta on tosi syvältä. Sitä täytyykin arvostella ja vastustaa. Voisin kertoa lukemattomia tapauksia, joissa viranomainen on yksinkertaisesti kieltäytynyt korjaamasta omaa virhettään. On myös tapauksia, joissa julkinen valta on, jos ei nyt suorastaan pettänyt, niin ainakin edesauttanut maahanmuuttajien pettämisessä.

Jos nyt en ihan väärin ole asiaa ymmärtänyt, niin juuri perussuomalaisten ex-kansanedustaja ja juristi Raimo Vistbacka parhaillaankin selvittelee yhtä maahanmuuttajiin kohdistuvaa epäoikeudenmukaisuutta.

Toki virheitä sattuu. Virheettömyys ei ole miehuuden mitta, vaan se, miten mies virheensä kestää. Suomalaisilla viranomaisilla tuntuu kuitenkin olevan se käsitys, että jos virheitä tehdään, on ne ilman muuta tavalla tai toisella saatava asiakkaan syyksi. Jos nyt sitten niitä ei mitenkään saada asiakkaan syyksi, on syy haettava jostain toisesta viranomaisesta tai lausunnon antajasta.

Tätä tarkoitusta varten on luotu järjestelmä, jossa näitä leiman ja lausunnonantajia on niin paljon, että varmasti joku jonkun virheen tekee. Jos ei tee virhettä, niin ainakin prosessi kestää niin kauan, että asianomainen on karkoitettava maasta, ennen kuin hän ennättää edes valittamaan mahdollisesta kielteisestä päätöksestä. Tämä on pääsääntö, joka koskee kaikkia mahdollisia hakemuksia ja kaikkia maahanmuuttajaryhmiä, täysin heidän statuksestaan riiippumatta.

Totta kai suurimmat ongelmat koskevat EU:n ulkopuolisia muuttajia, mutta niitähän hyvin monet ovat.

Miksei void yksinkertaistaa järjestelmää esimerkiksi niin, että joku viranomainen esim. paikallinen poliis,i myöntäisi oleskeluluvan muutamamsi vuodeksi ja sinä aikana viranomaiset velvoitettaisiin hoitamaan päätökset asiassa kuntoon.

Karkoitusmenettely on julma ja monessa tapauksessa hyvin hyvin epäinhimmillinen. Karkoitusta ei milloinkaan tulisi panna täytäntöön, jos henkilö ei ole syyllistynyt rikoksiin ja hänellä on joku mahdollisuus elättää itsensä. Rehellisen työn tekemiseen ei koskaan pitäisi asettaa esteitä, olkoonpa kyseessä pakolainen, turvapaikan hakija tai muuten vaan Suomeen tullut muukalainen.

Työlupa on käytäntö, joka olisi jo aika haudata.

Nyt ihan heti en löydä mitään haittaa ehdottamastani järjestelmästä, mutta toki olen valmis asiasta keskustelemaan. Varmaa kuitenkin on, että nykyinen systeemi on kallis, epäoikeudenmukainen ja harmaata taloutta suosiva.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti