Näennnäisdemokratia on ihan hyvä sana. Se kuvaa osuvasti Suomen poliittista järjestelmää. Kun yhden puolueen sisällä on hyvin erilaisia näkemyksiä... niin kuin luonnollista onkin, vie n.s puoluekuri kokonaan pohjan äänestäjien tahdolta.
Lain mukaan kansanedustajan on toimnittava parhaan ymmärryksensä mukaan. Lisäksi edellytetään, että kansanedustajan on oltava rehelliseksi tunnettu hyvämaineinen Suomen kansalainen. Niin siinä vaan käy, että molemmilta oletuksilta vie puoluekuri pohjan pois.
Jos ihminen pettää kansalaisille antamansa lupausen, häntä on pidettävä epäluotettavana. Toki yleisesti tunnettua on, etät poliitikot ovat epäluotettavia. Se ei kuitenkaan tee asiaa hyväksyttäväksi. Tunnettua on myös se, että varas varastaa. Siitä huolimatta varastaminen on rikos.
En tiedä, onko lakiin kirjattu pykälä, jonka mukaan kansanedustajien painostaminen tai uhkailu on rikos. Ehkä ei vielä, mutta tuomittavaa sen pitäisi olla. Ainakin Vasemmistoliitossa näin on menetelty. Se tuskin tekee tästä pullueesta muita puolueita huonomman. Ehkäpä se onkin niin, että Vasemmistoliitosta löyty vielä muutama rehellinen kommunisti.
Kun nykyisen hallituksen luottamuksesta äänestetään, on luottamus kovasti ministerien varassa. Jos ministerit jäävättäisin, niin kuin pitäisi, ja muille kansanedusajille annettaisiin vapaat kädet äänestyksessä, ei tuo hallitus eläisi päivääkään. Näinhän siinä ävisi myös suorassa kansanäänestyksessä, siis Manner-Suomessa.
Kallan kuvernöörikunassa asiat ovat onneksi toisin. Kansa... siis minä... saa päättää kaikista asioista. Siis jos ja kun...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti