Mikä se kehysriihi on

Uskokaa tai älkää, niin kyllä minä joskus olen ihan vilpittömästi pahoillani, että tuli jotenkin kirjoitettua. Melkein kadun, mutta sitten koetan lohduttautua sanomalla, ”eihän paha ole se, joka pahuudesta kertoo, vaan se, joka oikeasti on itse paha”. Niin että kyllä minä pahoillani olen, jos olette niin pahasti töpeksineet, että pikkusen olen blogissani tölväissyt. Semmoista sattuu, mutta tämä on poliittinen blogi, ja poliitikon kohtalona on asettua julkiselle arvostelulle alttiiksi. Jos tulee mokattua, niin ei auta, täytyy vain sietää. Kyllä minä koetan edelleenkin pitäytyä tässä valtakunnan politiikassa, jossa meillä suomalaisilla on pureksimista yllin kyllin.

Mikä se sellainen kehysriihi on? Hallitus on siellä kuulemma aikaansa tappanut ja pyöritellyt monenlaisia leikkauslistoja, juustohöyliä ja muita keittiötyökaluja. Pääsääntöisesti kaikenlaisia fantastisia ajatuksia, kuten esimerkiksi alkoholiveron korotus. Minulle on ihan tarkalleen sama onko tätä veroa vai ei, mutta kyllä siinä on hieman sama maku kuin urheilukilpailujen lipuissa. Kun tietty raja on ylitetty, lipputulot laskevat. Ehkä tuo kriittisen pisteen vero olisi jotenkin ennakoitavissa, jos alkoholin kulutus jakautuisi tasaisesti koko kansan kesken. Kun nyt se nyt kuitenkin on tosiasia, että 10 – 20 % väestöstä juo 80 – 90 % kaikesta Suomessa myytävästä alkoholista, niin ehkä melko pienikin hinnan muutos tukee Tallinnan laivojen kannattavuutta. Kotimaan verotuloille voi käydä jopa päinvastoin kuin oletettiin. Anteeksi vain hesalaiset, mutta ne suurkuluttajatkin ovat jotenkin asettautuneet paremmin sinne ruuhkasuomeen.

Sitä pienten rahavirtojen kumuloitumista olen myös koettanut takoa meidän hallitusherrojen päähän. No ei ole uponnut. Eivät ole tainneet koskaan edes blogiani lukea, paitsi Kyllösen Merja, ehkä. Niitä pieniä rahavirtoja ovat sellaiset kuin Kataisen yksityiskoneella lentelyt, Hornettien ohjusten ostot ja täysin tarpeeton kehitysapu. Väärinkäsitysten välttämiseksi sanon, että se tarpeeton, jota asioista tavallisesti hyvin perillä olevan tahon mukaan on noin puolet Suomen antamasta kehitysavusta. Piilokehitysavusta puhumattakaan. Oikein paha piilokehitysavun muoto on ulkomaalaisille varatut englanninkieliset opiskelupaikat korkeakouluissa. Kahdestakin syystä. Ensinnäkin englanninkielinen paikka on kalliimpi kuin suomenkielinen paikka, ja toisaalta me koulutamme työntekijöitä vieraalle maalle. No joo… ei niitä paikkoja vallan lopettaa tarvitsisi, mutta kulut korvaava lukukausimaksu kuitenkin. En ole aikoihin enää opettanut enkä muutoinkaan koulutusmaailmassa ole muutamaan vuoteen mukana ollut, niin että en osaa sanoa tarkalleen mitä yksi paikka maksaa. Sanotaan nyt kuitenkin, että huomattava summa oppilasta kohden.

Juu juu.. tietysti nyt sanotaan että pieniä rahoja. Pieni on minun kiinteistöveronikin, mutta niin vaan valtio väittää niilläkin keräävänsä sievoisen summan. Se on juuri sitä pienten virtojen dynamiikkaa. Näitä asioita siellä kehysriihessä varmaan on käsitelty ja tuskin minkäänlaisin tuloksin. Saattaa olla, että joku päätös osuu oikeaan ja joku taas ei. Sellaisia ne ovat olleet meidän hallituksen päätökset viimeisten vuosien aikana.

Sellaisia ne tulevat aina olemaankin, niin kauan kuin hallituksessa istuminen on tärkeämpää kuin yhteisten asioiden hoito. Ai että minäkö myös ainoastaan arvostelen, mutta en esitä mitään ratkaisua, kun kuulemma olen persu. Olenhan minä persu, mutta ei minun tehtäväni ole esittää hallitukselle ratkaisuja, mutta kyllä minä varmasti sellaisen esittäisin, jos saisin siitä vaikkapa vain vajaan miljoonan. No olkoon nyt se raha… teen sen ihan ilmaiseksi. Tehkää ammattimiehistä koostuva vähemmistöhallitus, niin sillä olisi sekä kykyä että pakko tehdä järkeviä ratkaisuja. Jos vähemmistöhallitus tekisi tuollaisia ratkaisuja kuin nykyhallitus, niin eduskunta kaataisi sen.