sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Ilmastopaniikki

Alkusysäyksen tähän kirjoitukseen sain Matti Virtasen samannimisestä kirjasta. En toki ole kaikista asioista Virtasenkaan kanssa samaa mieltä, mutta tuo ajatusmalli tuntuu tutulta ja järkevältä.  Se nyt vaan tuntuu olevan niin, että yhteiskunta panikoi, kun paniikkia lietsotaan. Pahinta kaikessa on se, että paniikin lietsojina esiintyy hyvin usein joku luotettavana pidetty taho.



Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö ilmasto todella muuttuisi. Kautta historian ja kauan ennen historian kirjoitustakin on planeetallamme havaittu ilmaston muuttuvan. Aina on ollut lämpimiä ja kylmiä jaksoja, tulvia ja jääkausia, eikä ole aihetta olettaa, että muinainen Neandertalin ihminen on niihin voinut vaikuttaa.

Minä uskon siis ehdottomasti ilmaston muutokseen, mutta rohkenen sanoa, että ihmisen osuutta siihen on kovasti liioiteltu. Olen suunnilleen Virtasen aikalainen ja muistan hyvin nuo kauheat puheet kasvihuoneilmiöstä ja sen vaikutuksesta meidän tulevaisuuteen.  Sen verran Virtasta vanhempi taidan olla, että aloitin omat opiskeluni jo 60-luvulla, mutta erittäin hyvin osaan samaistua häneen. Lainaankin tässä nyt muutamia lauseita tuosta mainitusta kirjasta.

Kyse on siis kasvihuoneilmiöstä, ja tämä termiologia on jotenkin muuttunut, mutta Virtanen kertoo seuraavaa:

”Mitään normaalista vaihtelusta poikkeavaa muutosta ei oltu havaittu, paitsi ehkä hieman viilenemistä, mikä herätti jonkin verran huolta jääkauden paluusta.”

Näitä huolia on siis ollut kautta aikojen. Joskus ilmasto on siis jäähtynyt ja joskus taas lämmennyt. Ympäristön kemikalisoitumisesta, metsien kuolemasta ja otsoniaukoista on huolehdittu aivan vuoron perään, mutta tavallisen ihmisen turvallisuuden tunnetta ei median pelottelukampanja ainakaan lisää.

No ei tullut jääkautta, mutta ei myöskään ihmisiä tappavia helleaaltoja. On aihetta olettaa, että kaikki nuo vuosisatojen ja vuosituhansien aikana tapahtuneet lämpötilan muutokset mahtuvat normaalivaihtelun sisään. Mittaushistoriamme aikana on havaittu lukuisia muutoksia suuntaan tai toiseen. Ilmaston kylmenemisen on havaittu päättyneen 70-luvun lopulla ja nyt on sitten saatu nauttia lämpenemisestä. Nämä muutamat vuosikymmenet ovat todella lyhyt aika maailmankaikkeuden mittakaavassa, joten ainakaan minä en ole se ennustaja, joka kertoo, milloin lämpeneminen päättyy, mutta aivan varmasti se päättyy. Tämäkin väite perustuu siihen kokemusperäiseen tietoon, jonka olen aina asettanut teoreettisten väitteiden edelle. En toki halveksi myöskään teoriaa, sillä olenhan itsekin entinen tutkija ja kouluttaja, mutta täytyy vain tyytyä myöntämään, että se mikä todella on tapahtunut, on sitten kuitenkin ehdoton totuus. Tiede voi vain pyrkiä selittämään, miksi näin on tapahtunut.


Minä henkilökohtaisesti en siis ole huolissani ilmaston muutoksesta, sillä se on väistämätön tapahtuma. Ei ole aihetta olettaa, että kylmien ja lämpöisten kausien vaihtelu olisi loppunut.  Minä uskon, muutamien tiedemiesten tavoin, että ainakin lyhyellä tähtäyksellä ilmaston lämpenemisestä on vain hyötyä tällä korkeudella. Villapaitoja kannattaa kuitenkin opetella neulomaan, sillä ihan varmasti tulee myöskin kylmä jakso, ja myös siinä olemme eturintamassa.

Toki on totta, että kaikenlaisia päästöjä ilmastoomme tulee edelleen pyrkiä rajoittamaan. Kyse ei niinkään ole ilmaston lämpenemisestä kuin ilman saastumisesta muuten vain.

Kaikenlaisen kansan pelottelun saisi yhteiskunta kuitenkin lopettaa. Kyllä meidän suurimmat uhat tulevat juuri median ja somen taholta.

Meitä ei uhkaa maahanmuutto eikä ilmaston lämpeneminen.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti