Pakolaiset ja pakolaiset?

Olen mielenkiinnolla seurannut meidän hallituksen ja hallitusohjelman syntyä. Toki olen opposition kanssa samaa mieltä monesta asiasta, mutta olen myös monessa asiassa Rinteen kanssa samaa mieltä.  Tavoitteet ovat hyviä, vaikka eivät ehkä ihan realistisia.

Olen kuitenkin iloinen, että Perussuomalaiset eivät ole tässä hallituksessa, sillä jo pelkästään vähempiosaisista tulisi riita.  Ainakin perussuomalaisten johto tuntuu olevan sitä mieltä,  että jos ei ole Suomessa syntynyt, ei oikeasti tarvitse apua, eikä ole vähäosainen. Samanaikaisesti he kuitenkin väittävät, että ”mamut” ovat pääosin työttömiä ja työhaluttomia. Koska asiaa hieman tunnen, voin suoralta kädeltä torjua tuollaiset väitteet.  Suurin osa maahanmuuttajista on ahkeraa väkeä, ja olen kuullut monen työnantajan suusta, että ”olisipa tällaisia enemmän”.  Maahanmuuttajat tekevät valittamatta nekin työt, joita suomalaiset kiertävät kaukaa.  Erään suurehkon firman työpäälikkö kertoi minulle suoraan, että suomalaisen työvoiman saanti on joihinkin tehtäviin lähes mahdotonta.

Näin se siis oikeasti on, ja meidän ay-liike on ruokkinut tätä tilannetta. Onhan se nyt hyvä opetus ay-aktiiveille, kun Rinne pani heidät keksimään keinot työllisyysasteen nostamiseen.  Ei ehkä onnistu, kuuluu minun yltiöpessimistinen ennusteeni.

Eräät enemmän tai vähemmän maahanmuuttovastaiset tahot pyrkivät tukeutumaan tilastoihin väittäessään maahanmuuttajien työttömyysastetta suhteettoman suureksi. En tiedä, minkä viranomaisen virhe tämä on, mutta totta on ainoastaan se, että koko ”mamujoukko” on väärässä tilastossa.  He eivät ole työttömiä, vaan koko kotouttamisvaiheen aikana opiskelijoita. Kun he ovat kotoutuneet ja oppineet kielen, he ovat työllistyneet paljon keskivertosuomalaista opiskelijaa paremmin. Heidän oikea paikkansa ei siis ole työttömyystilasto, vaan opiskelijatilasto.

Minulla ei ole tietoa ulkomaalaislähtöisten tuomasta verotulosta, mutta eipä taida olla ”persullakaan”, sillä tuskin he muutoin huutaisivat kurkku käheänä, että maastamuuton kustannukset on laskettava. Taitaa olla niin, että se on jo laskettu. Eräs asioista hyvin perillä oleva ekonomisti kertoi, että nuo mainitsemani ”mamujen” verotulot kattavat kyllä maahanmuuton kustannukset. Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että itse maksavat omat kustannuksensa ja aikanaan osallistuvat myös muiden kustannusten kattamiseen.  Näinhän on käynyt lähes kaikkialla maailmassa.

Mitään haittamaahanmuuttoa ei oikeasti ole muualla kun halla-aholaisten mielikuvituksessa. Maahanmuutossa on aina kyse työperäisestä maahanmuutosta.  Kaikki eivät siis tule suoraan työpaikkoihin, mutta lähes aina kaikki tulevat työhön.

Suomalaisten lempisana tuntuu myös olevan ”elintasopakolaisuus”.  Eipä tietenkään ihme, sillä ainahan meiltä on lähdetty elintasopakolaisiksi. Puoli miljoonaa ihmistä Ruotsiin ja loput sitten Australiaan, Saksaan, USA:han, Kanadaan jne.  Lopputuloksena se, että lähes kaksi miljoonaa suomalaista asuu nyt ulkomailla. Eivät nämä muutamat ”mamut” koskaan tätä vajetta pysty täyttämään, mutta hyvä kuitenkin, että ovat tulleet.

Näistäkin asioista tiedän jotain, sillä olin 70-luvulla itsekin elintasopakolaisena Ruotsissa.  Ei se aina niin hääppöistä ollut, sillä kyllä suomalaisiinkin kohdistui rasismia Ruotsissa.  Ei niin paljon kuin meihin ”ryssän lapsiin” sodan jälkeen täällä Suomessa, mutta hyvin tuntuvasti. Vaikka siis olinkin tottunut jo rasismiin, niin en minä siellä Ruotsissa viihtynyt, vaan tulin takaisin Suomeen.

Ainakin tuon hallituksen asettaman opiskelutavoitteen olen sittemmin hyvin täyttänyt.  Ensin ammattikoulu, sitten teknillinen koulu ja teknillinen opisto, sekä sen jälkeen yliopisto ja vähän tohtorikoulutustakin. Se olikin ainut koulutus, joka jäi kesken, kun tuo peijakaan pumppu rupesi reistaamaan. Toki siihen väliin mahtui oikeita töitäkin enemmän kuin monesta eduskuntaryhmästä yhteensä.