Saattaahan se olla niin, että käytän tuota lausetta hieman väärin, mutta en vain voi olla ihmettelemättä kannatuslukuja, joita silloin tällöin väläytellään julkisuudessa. Kannatusta näyttää kertyneen puolueelle kuin puolueelle, ilman minkäänasteista kritiikkiä. Uskooko kansa todella, että pikkurikokset kuuluvat politiikkaan? Ihan näin ei saisi olla, eikä konnuudesta saa tulla uusi normaali. Suurin osa kansasta näyttää todella vaeltavan pimeydessä, ainakin vaalien välin.
En ole tietenkään se ihminen, jonka tehtävä on kertoa,
ketä tulisi äänestää, mutta ihan vihjeenä voin sanoa, että jos joku puolue
näyttää suojelevan rikollisia, ei se ainakaan minun äänelle ole oikea osoite.
Oikean puolueen löytäminen tästä nykyisestä
”puolueviidakosta” ei aina ole helppoa. Nykyisestä eduskunnasta ei minun
arvoilleni sopivaa puoluetta tunnu löytyvän, joten täytyy mennä eduskunnan
ulkopuolelle. Sieltä löytyi ”vennamolaisiin” ajatuksiin pohjautuva perussuomalaisista
eronnut puolue, jonka ajatukset vaikuttavat sekä terveiltä että isänmaallisilta
ilman vöyhötystä ja rasismia. Tutustuttuani puolueeseen pidin itsestään
selvänä, että tulen olemaan sininen.
Toivottavasti tästä porukasta ei löydy murhamiehiä tai kavaltajia. Jos
näin kävisi, luulen, että poliittinen urani päättyisi siihen.
Eihän se niin voi mennä, että mihinkään ei voi luottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti