Äanivyöry vai vaikutusvalta

Olen enemmän tai vähemmän ollut politiikassa mukana jo 60-luvulta lähtien, jolloin toimin lähinnä SMP:n juoksupoikana jakaen vaalimainoksia ja vastaavaa rekvisiittaa. Eihän minusta oikeaa poliitikkoa koskaan tullut ja hyvä niin, sillä kyllä minä kai paremmin kotonani olen insinöörinä, vaikka joskus kyllä sorrun ammatilliseen arvosteluun seuratessani poliitikkojen osaamista ihan tavallisissa asioissa. On melkein synti, että niin vähällä osaamisella saadaan päättää isoista, koko kansaa koskevista asioista. On vain niin, että tähän on päädytty, kun ei päättäjille ole asetettu mitään pätevyysvaatimuksia. Virkoja täytettäessä jonkin puolueen jäsenkirjalla voidaan ohittaa oikeasti pätevämpi hakija.

Puolueet taistelevat äänistä verissä päin, niin kuin täällä Jyväskylässä ihan käytännössäkin. Paremminkin pitäisi puolueen pyrkiä saamaan omaa sanomaansa perille. Se ei aina ole kiinni edustajien määrästä, vaan paremminkin laadusta. Puolueen gallup-kannatus ei aina kerro puolueen kyvyistä hoitaa yhteisiä asioita. Vaikutusvalta ei synny oppositiossa räksyttämällä, vaikka se saattaa lisätä jopa puolueen saamia äänimääriä. Mikään edustajien määrä ei kuitenkaan aina takaa vaikutusvaltaa, josta syystä puolueiden tulisikin hakea joukkoonsa ihmisiä, joilla on vahvaa osaamista. Osaaminen tuo yleensä mukanaan myös vaikutusvaltaa.

Kaikkien kanssa yhteistyöhön kykenemättömälle puolueelle ei oikein ole mitään hyötyä edustajista, jotka istuvat vain räksyttämässä, mutta joita ei kukaan ota tosissaan.  Olisi melkein parempi, että kuin ne tuolit olisivat tyhjinä - ei ainakaan tarvitsisi maksaa palkkaa eikä tarvitsisi kuunnella tyhmyyksiä.

Vaikka kuinka koettaisin välttää puolueiden nimeämistä, niin pakko on tuoda esille ihan esimerkin vuoksi PS.  Kyseessä on siis puolue, jolla on suhteellisen suuri kannatus, mutta ei juurikaan vaikutusvaltaa.  Puolue ei kelpaa hallitukseen räksyttävän oppositiopolitiikan takia, eikä puolueella ole myöskään yhtään oikeasti osaavaa edustajaa. Kannatuksesta huolimatta puolue saa siis tyytyä tuohon räksyttäjän rooliin.  Osittain tämä johtuu myös siitä, että kovinkaan moni puolue ei ole halukas leimautumaan PS:n politiikkaan, jossa on monia tavallista kansaa pöyristyttäviä asioita.  Usein mainittu rasismi on vain yksi näistä asioista.

Tieto ja ymmärrys veisi pohjan koko käsitteeltä.

Olen useassakin yhteydessä tunnustanut olleeni joskus perussuomalainen, mutta juuri noista pöyristyttävistä asioista johtuen vaihdoin puoluetta, kun siihen tilaisuus tarjoutui. Siniset otti mukaansa ”persuista” kaiken käyttökelpoisen, mutta jätti sinne kelvottoman. Onhan tietysti mielenkiintoista seurata erilaisia rikostutkintoja, mutta en kuitenkaan haluaisi joutua niiden kohteeksi.

Kansa näyttää vähemmän välittävän edustajiensa kunniallisuudesta, mutta olen jokseenkin varma, että vielä koittaa aika, jolloin rehellisyys on kunniassa. Monien puolueiden täytyy silloin muuttaa politiikkaansa, eikä millään ”vappusatasilla” osteta kansansuosiota.

Me emme voi toimia kansan edun vastaisesti ja samanaikaisesti julistautua isänmaallisiksi. Emme myöskään voi sanoa olevamme vihreitä, jos toimimme täysin näiden arvojen vastaisesti.

Ehkäpä juuri näissä asioissa auttaisi tieto ja ammattitaito.