Mielipiteen vapaus

Olen toki esittänyt toivomukseni, että tätä blogia kommentoitaisiin. Se paitsi avartaisi minun näkemyksiä joistakin asioista myös peräti saattaisi muuttaa vääriä käsityksiäni, joita uskon myös minulla olevan.

Kommentteina pidän vastakkaisten tai myönteistenkin mielipiteiden esityksiä ja lupaan näihin myös suhtautua vakavasti. Alatyylisiä möläytyksiä en pidä kommentteina, vaikka ne kieltämättä avartavat maailmankuvaani. Opin nimittäin näkemään, että kyllä idiootteja voi olla myös sivistysvaltiossa, joka ylpeilee hyvällä koulujärjestelmällään. 

Kyllä se niin on, että kun ihminen syntyy typeränä, hän on typerä riippumatta koulutuksesta. ”Vanhaan hyvään aikaan” nuo älyn pikkujättiläiset eivät todennäköisesti olisi selvittäneet edes oppikoulun pääsykokeiden alarajaa, ellei Sundkvistin nappulahallitus olisi aikoinaan keksinyt, että poistetaan kokonaan mokoma oppikoulu ja pannaan kaikki samaan muotiin. No tämähän oli tietenkin mahdollista vain laskemalla rima niin alas, että kaikki sen sitten ylittivät. Sitten vain ihmettelemään, miten Suomen menestys senkun laskee kansainvälisissä tutkimuksissa. Tuskinpa mikään hallitus pystyy muuttamaan sitä tosiasiaa, että me synnymme maailmaan hieman erilaisin eväin varustettuna. Tätä ominaisuutta kannattaisi hyödyntää esimerkiksi perustamalla lukioihin ylimääräinen luokka, jossa opetus vietäisiin merkittävästi nykyistä korkeammalle tasolle.

Se saattaisi karsia minunlaiseni pula-ajan diplomi-insinöörit pois pelistä, mutta ehkä minäkin jotain tekemistä olisin keksinyt. Vanha sanontahan sanoo: ”Ne, jotka osaavat, tekevät, ja ne, jotka eivät osaa, opettavat.” Omana kommenttinani lisäsin tuohon :”Ne, jotka eivät osaa edes opettaa, pääsevät rehtoreiksi.”

Vitsi vitsi. Kyllä tuossa nyt hieman omaa elämänuraani vähän peilailin, mutta näen oikeasti tuossa hieman paradoksin aineksia. Kyllä minun mielestäni opettajan tulee ihan ensisijaisesti hallita opetettava asia, ja joku muodollinen pätevyys on sittenkin toissijainen asia. Mitä hyötyä muodollisesta pätevyydestä on, jos opetettava asia on kokonaan hakusessa!

Kovin kauaksi taisin alkuperäisestä aiheestani eksyä, mutta onneksi en ole suomenkielen ammattilainen, joten se minulle sallittakoon. Alunperinhän oli tarkoitukseni ties monenneko kerran puhua vain mielipiteistä ja mielipiteen vapaudesta. Lähtökohtaisesti blogi on mielipidekirjoitus, jossa käsittelen joko todellisia tai kuviteltuja asioita. Blogeja kommentoivat kirjoitukset ovat sitten joko vastakkaisia mielipiteitä tai asiaan kuuluvia lisäyksiä.

Silloin tällöin tälle sivulle tulee nimettömiä, hyvin alatyylisiä typeryyksiä, joita en tietenkään julkaise.

Olin ammattioppilaitoksessa opettajana jo silloin, kun tuo koulu-uudistus pulpahti pinnalle kuin iso kupla. Ehkä juuri siksi eksyin panemaan kaiken koulutuksen piikkiin, vaikka eihän se todellisuudessa niin ole. Fiksu on fiksu, täysin koulutuksesta riippumatta, ja typeräksi syntynyt pysyy typeryksenä kaikissa olosuhteissa.

Ensimmäinen vaimoni totesi aikoinaan: ”Sivistys asuu sydämessä.”. Taidatkos sen paremmin sanoa! Kiitos vain Sirkka. Kyllä minä tuota elämänohjeena olen koeittanut pitää, vaikka ei se aina ole onnistunut. Ihan alatyylisiä sanoja en kuitenkaan käytä, ellen sitten lyö vasaralla sormeeni. Tilanteen huomioon ottaen se ehkä on sitten sallittua J