Läpinäkyvää toimintaa

Silloin tällöin kuulen kuinka politiikassa perään kuulutetaan toiminnan läpinäkyvyyttä. Valitettavan usein on kuitenkin kyse siitä, että ei edes käsitetä, mitä tuolla termillä tarkoitetaan. Valtiollisessa politiikassa on sekä salassapidettäviä asioita että julkaistavia asioita. Asioiden valmistelu on harvoin julkista, mutta jos siitä halutaan tehdä julkista, on yleistä, että siitä pidetään tiedotustilaisuus. Tietysti on myös asioita, joiden mittaluokka on sellainen, ettei niiden julkistamista katsota tarpeelliseksi, vaikka ne eivät varsinaisesti olekaan salassapidettäviä. 

 

Jokaista meitä lähempänä on kunnallispolitiikka, jossa tätä läpinäkyvyyttä kuulutetaan aina, kun kyseessä on joku virkailijan tekemä päätös, josta ei yleisesti ole kuulutettu. Jonkinasteista päätösvaltaa on jokaisella kunnan palveluksessa olevalla virkamiehellä, eikä tällä ole mitään tekemistä läpinäkyvyyden kanssa. Pääsääntö on, että vain luottamusmiesten päätöksiä pidetään julkisina, ja muista päätöksistä saa yleensä tietoja tiedustelemalla. Ei aina, mutta useimmiten, jos tästä ei katsota olevan haittaa kunnalle.

Jos virkamies on toiminut oman toimivaltansa rajoissa, ei hänellä ole mitään velvollisuutta selittää asioita yhtään kenellekään. Asia muuttuu vasta, jos toimivaltaa on jotenkin ylitetty tai siitä on perusteltu epäilys. Hyvän tavan mukaista on tietysti tuo edellä mainittu kertominen, kysyttäessä. Ylensä asioista tiedotetaan niille, joita asia koskee. Luultavasti olisi melko sekavaa, jos kaikista asioista kerrottaisiin koko kansalle.

Läpinäkyvyyttä on yksinkertaisesti se, että luottamusmiesten tekemät päätökset ovat julkisia ja virkamiesten tekemät päätökset heidän valtuuksiensa mukaisia. Näistä päätöksistä virkamiehet kertovat oman päätöksen mukaisesti.

Selvää on, että kunnallisen päätöksenteon on oltava läpinäkyvää, mutta kyllä minä tähän lisäisin: tarkoituksenmukaisesti. Olisihan aivan mahdoton tilanne, jos kunnan toiminta halvaantuisi siitä, että joku häirikkö ei olekaan saanut tietoa haluamallaan tavalla. On tietysti selvää, että erityisesti ei tiedotetakaan niille, joille asiat eivät kuulu.

Henkilökohtaisena mielipiteenäni sanoisin, että kunnallispolitiikassa läpinäkyvyydeksi riittää se, että luottamusmiesten päätökset ovat automaattisesti julkisia ja virkamiesten päätökset valtuuksien mukaisia.

Yksittäisellä luottamusmiehellä ei liene mitään oikeuksia sorkkia virkamiesten päätöksiin, eikä yksittäisesti sooloilla myöskään niiden päätösten vastaisesti, joita itse on ollut tekemässä.

En tietenkään voi väittää, että näin olisikaan tapahtunut, mutta jos olisi tapahtunut tai tapahtuisi, niin sanoisin, että joku kylähullu taas torveilee ja häiritsee ihmisten työntekoa.