lauantai 17. syyskuuta 2016

Mihin voi enää luottaa?

Suomalaiset ovat pitäneet itseään kovin luotettavina, ja suurin osa kansasta luottaa edelleen julkiseen sanaan ja jopa poliisiin. Olen elämäni aikana tuntenut sekä poliiseja että toimittajia ja luulen saaneeni melko realistisen kuvan molemmista ammattiryhmistä. Huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio tärisytti jo ihmisten uskoa poliisiin ja entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero särki loputkin noista uskonrippeitä käyttäytymällä aivan kuin hänellä yhä vielä olisi suora pääsy poliisin tiedostoihin. No ei ole, tai ei ainakaan pitäisi olla, sillä kyllä hän on täsmälleen samassa asemassa kuin me muutkin eläkeläiset. 

Kuvakaappaus: Iltalehti.fi

br />Kun Paatero antoi selkeästi rasistisia ja paikkansa pitämättömiä lausuntoja vastaanottokeskusten sisällä tapahtuvasta järjestäytymisestä, ihmiset reagoivat niihin monella eri tavalla. Vastaanottokeskusten virkailijoilla ja suojelupoliisilla oli täysi työ kumota Paateron lausunnot, joita minä pidin selkeästi vihan lietsontana. Ensimmäinen ajatukseni oli, että ei ihme, että hänen virkansa oli vaakalaudalla vielä pikkuisen ennen eläkeikää hänen ajauduttuaan ristiriitaan silloisen sisäministeri Päivi Räsäsen kanssa. Nyt en oikein tiedä mitä ajattelen. Kyseessä saattaa olla joku hänen kirjoittamansa kirjan myyntitempaus, mutta mahdollista on, että hän on ajatellut ryhtyä ehdokkaaksi tulevissa vaaleissa ja yrittää kerätä ”maahanmuuttokriittisten” ääniä moisilla möläytyksillään. Sen verran kuitenkin vielä suojelupoliisiimme luotan, että uskon heidän sanaansa tässä nimenomaisessa asiassa.

Vertaistuki on päivän muotisana, joten toisaalta minä ihmettelen, että nuo varsin kurjiakin kohtaloita kokeneet ihmiset eivät ole mitenkään verkostoituneet. Siitä saattaisi olla paljonkin hyötyä varsinkin kotoutumisessa, jolloin aikaisemmin maahan tulleet voisivat olla ikään kuin mentoreina myöhemmin tulleille. Suomessa on kokoontumisen ja järjestäytymisen vapaus, joka koskee kaikkia ihmisryhmiä, olkoonpa Paatero mitä mieltä tahansa. Varovainen varmaan pitää minunkin lausunnoissani olla, mutta kuullessani Paateron lausunnoista risteili mielessäni monenlaisia ajatuksia. En voinut välttää myöskään sitä epäilystä, että nyt ukko on alkanut jo sekoamaan.

”Suomi on korruptiovapaa maa” on lause, jota yhä vielä toistetaan milloin missäkin yhteydessä. Ehkä tämä on vain osoitus suomalaisten sinisilmäisyydestä, mutta ajoittain pilkistää jostakin silmäkulmastani ajatus, että olisikohan sittenkin kyseessä tyhmyys. Selvää on, että Suomi on eräs korruptoituneimmista maista maailmassa, mutta meidän korruptiomme on erittäin hienosti peitetty rakanteisiin ja ”hyvä veli” -verkostoihin. Hyvä esimerkki on paljon puhuttu tuulivoima. Joka ainut asiantuntija voisi kumota tuulivoimayhtiöiden täysin paikkansapitämättömät ja katteettomat laskelmat, mutta ei kumoa. Ilmeisen selvää on, että tuulivoimayhtiöt voivat luottaa siihen, että yksikään varteenotettava taho ei puutu noihin kirjoituksiin ja laskelmiin, jotka ovat jostakin joulupukin hatusta vetäistyjä. Olen täysin vakuuttunut siitä, että tavalla tai toisella on iso setelitukko työnnetty kunnallispäättäjien ja asiantuntijoiden suuhun, jotta nämä vaikenisivat asiasta. Minunlaiseni eläkkeellä olevat äijät eivät enää jaksa tai viitsi tapella mediaa ja tuulimyllyjä vastaan.

Meitä on muutamia, jotka ovat kuitenkin rohjenneet tarttua asiaa sarvista kiinni,  ja me muodostamme kansalaisyhdistyksen, joka systemaattisesti tuo esiin tuon energiamuodon haitallisia vaikutuksia, joita on lukuisia. Tämän talousvaikeuksissa kamppailevan kansan kannalta merkityksellisintä tietysti on se, että täysin hyödyttömiin laitoksiin upotetaan satoja miljoonia euroja. Se on myös kauppataseemme kanalta järjetöntä, sillä lähes kaikki nuo sadat miljoonat työnnetään ulkomaille, joista saa nyt noita häkkyröitä suhteellisen edullisesti koska useimmissa maissa tuulivoimateollisuus alkaa olla eilisen päivän hitti. Edes työvoima ei ole kotimaista, koska useimmat kaupat on tehty niin, että asennus sisältyy hintaan.  Suomalaisen työn osuudeksi jää metsän raiskaus, betonikakkujen valaminen tornien alle sekä kulkureittien rakentaminen. On laskettu, että juuri missään ns. ”häkyyrätarhassa” ei ole onnistuttu nostamaan suomalaista työn osuutta edes kunnolla 20-prosenttiin.

Paitsi, että myllyt ovat kiistatta taloudellisesti kannattamattomia, monet kansainväliset tutkimukset osoittavat, että ne ovat myös terveydelle haitallisia. Kun kerroin omista tuulimyllyjen aiheuttamista oireista, vaikutti siltä, että minua pidettiin hieman hulluna. Mitäpä tuohon voi muuta todeta, kuin että... ”siinäs näette, oireet alkavat näkyä jo”.




5 kommenttia:

  1. Ilmeisesti sinulla on parempi tieto kuin eläkkeellä olevalla poliisilla tästä asiasta. Mikä on sinun tietolähteesi? Ei tarvitse kertoa nimiä, mutta nojautuuko väitteesi Paateron tiedon paikkansapitämättömyydestä silminnäkijöiden tietoon Suomen vastaanottokeskusten sisällä olevasta tilanteesta vai pelkästään median tuomaan kuvaan asiasta?

    Vuoden 2016 helmikuussa Suomessa oli 146 vastaanottokeskusta. Lähde.

    VastaaPoista
  2. Olen huomannut, että et koskaan päästä läpi kommentteja, joissa kirjoittaja ei ole sinun kanssasi samaa mieltä. Laajenna mieltäsi hiukan. Keskustelu on mahdotonta/tarpeetonta jos keskustelukumppanisi on aina samaa mieltä kanssasi. Jos haluat vain yksipuolista propagandaa, siitä vaan. Ehkä minäkin lakkaan seuraamasta blogiasi. Adios muchacho.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeile pääsetkö läpi omalla nimelläsi.

      Poista
    2. Omalla nimelläni? Niin uhkarohkeaksi en kyllä ala. En Internetissä.

      Poista
  3. Tieto perustuu suojelupoliisin antamiin tietoihin. Totta myös on, ettei kenelläkään eläkkeellä olevalla henkilöllä pitäisi olla pääsyä minkään poliisin tietoihin.

    VastaaPoista