Suomi on vastustamisen luvattu maa. Täällä saattaa nousta arvaamattomaan kansansuosioon vastustamalla jotain…. usein ihan kaikkea. Ei juurikaan tarvitse olla perillä mistään asiasta, kunhan vain vastustaa.
Tyypillinen
esimerkki kansansuosiosta oli perussuomalaisten nousu. He vastustivat hyvin
äänekkäästi esimerkiksi EU:ta. Tosiasiassa kukaan ei tiennyt EU:n liittymisen
seurauksista yhtään mitään, mutta huudahdukset ”missä EU, siellä ongelma”
huvittivat kansaa suuresti. Samalla kun nuo lausahduksen huvittivat, niin ne myös
nostivat puolueen suosiota. Kansalla oli pula todellisista vaihtoehdoista. Yksikään
suomalainen puolue ei ollut osoittanut oikein vahvoja näyttöjä yhtään mistään. Samantapaisella
vastustamisella vihreät on nyt kerännyt kannatusta, vaikka osaamista ja
järkeviä vaihtoehtoja ei löydy miltään alalta. Rääväsuu Niinistö ratsastaa,
ehkä tahtomattaankin, presidentin sukulaisuudella ja koko puolue ratsastaa
sillä, että vastustaa ydinvoimaa. Uskallan väittää, että koko puolueesta ei
löydy ainuttakaan ihmistä, jolla olisi todellista tietoa ydinvoimasta ja
ylipäätään sähkön tuotannosta. Tähän kastiin kuuluu ehdottomasti myös
kalajokinen Hanna Halmeenpää, joka nousi peräti eduskuntaan vastustamalla Fennovoiman
ydinvoimalahanketta. Tilastot kuitenkin kertovat, että ydinvoima on maailman
turvallisin energiantuottovaihtoehto megawattia kohden. Mikä parasta, se on
lähes saasteetonta energiaa. Jos vihreät siis oikeasti kannattaisivat vihreitä
arvoja, he pyrkisivät nimenomaan suosimaan ydinvoiman rakentamista.
Minäkin
olen kova vastustamaan. En sentään itseäni, niin kuin joku täkäläinen
poliitikko, mutta aina sopivasti jotakin, mikä mielestäni on vastustamisen
arvoista. Pääasiassa se viime aikoina on ollut tuulivoima, josta joka puolelta
maailmaa on kantautunut vain kielteisiä uutisia. Useat maat ovat joko
kieltäneet myllyt kokonaan tai asettaneet ankaria rajoituksia niiden
rakentamiselle. Vain Suomen valtio tukee tätä tosi haitallista politiikkaa. En
väitä, että Pekkarisella olisi niin paljon vaikutusvaltaa, että pelkästään
hänen vävypoikansa tuulibisneksiä koko eduskunta tukisi, mutta on aihetta
olettaa, että sillä on jotain vaikutusta. Sanottaisiinko, että tällä vanhalla
”kepulaisella” on oma lehmä ojassa ja vielä pari kaupattavanakin.
En
toki pyri eduskuntaan, mutta olen nyt päättänyt ruveta vastustamaan venäjän
presidentti Putinia. Ei koskaan voi tietää, milloin tämä päättää miehittää
Suomen. Näinhän kävi jo Krimille, eikä koko Ukrainan miehityskään ole kaukana. Jos
näin kävisi, olisi siitä Suomelle suurempi haitta kun pienimuotoisesta ydinonnettomuudesta.
En toki minäkään usko niin käyvän ainakaan ihan lähitulevaisuudessa, mutta
riski on olemassa.
Uskon,
että todennäköisyys sille, että Venäjä hyökkää Suomeen, on kuitenkin suurempi
kuin sille, että Suomessa tapahtuisi vakava ydinonnettomuus. Koko maailman
mittakaavassakin ydinvoimaloiden onnettomuudet ovat erittäin harvinaisia,
ainakin kun niitä verrataan lähes kaikkialla vallitseviin sotiin ja
rähinöinteihin.
En
siis kuitenkaan aio pyrkiä eduskuntaan, sillä luulen, että minulla ei siellä
olisi paljonkaan järkevää tekemistä ja olenhan muutenkin eläkeäijä. Voi olla,
että siellä on muutama muukin - arviolta noin 142 - täysin tarpeeton yksilö. Tosin
kasvaisivathan ne tulot yli nykyisen eläkkeeni.
Eihän
se vain niin ole, että siellä olisi muutama muukin ihan vain siitä syystä, että
tulot ylittävät sen, minkä oikeasti pystyisivät työllään ansaitsemaan? Kokeilisivat
nyt edes oikeita töitä, onhan sillä lääkäreitä ja tuomareitakin. Kyllä pätevä
lääkäri ja pätevä tuomari hyvinkin pääsee lähelle kansanedustajan tulotasoa. Olisikohan
tuossa se avainsana ”pätevä”? Napin painamisessa ei niin paljon pätevyyttä
tarvita, varsinkin kun puolueen johtoryhmä neuvoo, mitä nappia pitää painaa.
Ja
jos ei vielä selväksi tullut, niin ihan oikeasti minä vastustan vastustamista, Neuvostoliiton
mahdollista hyökkäystä, tuulivoimaa ja rasismia. Repikää sitten siitä se
peruste, millä vastustatte minua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti