Lex Lindström

Jos oli edellinen blogini kovasti mielipidepainotteinen, niin tästä ei myöskään voi muuta sanoa.

Varmaan on tullut jo selväksi, että en oikein perussuomalaisten ajatuksia ole rakastanut sen jälkeen, kun puolue liukui pois maan etua ajavalta linjalta. Mielestäni kaiken maailman horhöilyt eivät ole palvelleet kenenkään etua. Nyt näyttää kuitenkin, että työministeri Jari Lindström on ihan oikealla asialla ehdottaessaan lakia, jonka mukaan kaikki 60 vuotta täyttäneet pitkäaikaistyöttömät pääsisivät eläkkeelle.

Toki suuresti arvostamani vihreiden Osmo Soinivaara koetti ihan kuin malliksi heitellä kiviä rattaisiin, mutta sehän on vain ikivanha vihreä tapa. Kaikkea hyvää vastustetaan ja epätoivoisia yrityksiä kannatetaan. Silleenhän sitä pääsee otsikoihin ja epätoivoiset hipit saadaan äänestämään. 

 

En toki ole ihan yksiselitteisen varma siitäkään, onko työministerin ehdotus nyt paras mahdollinen, vai olisiko Soinivaara sittenkin osittain oikeassa. Sanon, että osittain oikeassa, sillä totta on, jos tuo laki on voimassa ja firmat todella saneeraavat, on hyvin todennäköistä, että porukan vähentäminen tapahtuu vanhimmasta päästä. Siis näin se varmasti on, jos tuo laki on voimassa, mutta luultavaa on, että yritykset potkisivat vanhempaa väkeä pois myös silloin, kun tuo laki ei ole voimassa. Yritykset tekevät omat päätöksensä omista lähtökohdistaan, ellei laki sitä varta vasten kiellä.

Niin, siinä ne tuliat ne taikasanat. "Ellei laki sitä varta vasten kiellä." Kun en lakimies ole, en pidä ehdotuksiani laiksi kovin tarkkoina, mutta voitaisiinhan esimerkiksi säätää, että taloudellisesta ja tuotannollisista syistä ei voida irtisanoa ihmistä, jonka pääsee eläkkeelle x-vuoden kuluttua ja on palvellut yritystä y-vuotta.

Yrityksen ns. saneeraus on aina pakkotoimenpide, mutta pakon sanellemanakin voidaan vaurioita hieman lieventää. Yrityksen kannaltahan tuossa tapahtuisi vain se, että nämä vanhimmat työntekijät säästyisivät irtisanomisen peikolta.

Parastahan tälle maalle tietysti olisi, että saataisiin vienti nousuun, sillä oma kulutuksemme ei todellakaan riitä pitämään nykyistä elintasoamme yllä. Tilanteessa jossa vallitsee täystyöllisyys, ei soinivaaralaisia ajatuksia juurikaan tarvitsisi miettiä. Myös 60-vuotiaiden eläkeläisten määrä jäisi suhteellisen alhaiseksi.

Ministeriö on laskenut, että 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien eläkkeelle pääsy maksaisi valtiolle noin 60 miljoonaa euroa. Rohkenen epäillä tuon laskelman paikkansapitävyyttä, mutta en väitä vastaan, kun en tiedä miten se on laskettu. Jokseenkin varmaa kuitenkin on, että henkilö, joka on ollut pitkäaikaistyöttömänä vielä 60-vuotiaana, ei tule saamaan minkäänlaista työtä senkään jälkeen. Jotenkin hänen elantonsa on kuitenkin turvattava, joten saattaa olla, että hän nostaa tarvitsemansa rahan toisella nimikkeellä.

Jos nuo ihmiset olisi suosiolla siirretty eläkkeelle, vähenisi ainakin työttömyyskorvauksiin liittyvä byrokratia ja olisi hyvinkin mahdollista, että tuon 60 miljoonan kulun sijalla olisikin kohtuullinen säästö.

Vihrreät eivät vielä koskaan ole tehneet yhtään hyödyllistä ehdotusta, joten ei siis ihme,että suhtaudun Soinivaaran teorioihin nytkin hieman epäilevästi.

Kovin hyvin ei tämän maan asioita ole raiteille panneet "persutkaan", mutta kyllä nyt näyttää siltä, että jotain henkeä tuossa ministerin ehdotuksessa on.

SMP jätti muistoksi nyt jo kuopatun Lex Leppäsen, joka silloin pelasti monet työttömät. Jos nyt saataisiin Lex Lindström, niin voitaisiinko sittenkin sanoa, että Perussuomalaiset on työväenpuolue? Tai olisiko oikea sana työttömienpuolue?

Kuten jo sanoin, tuo edellä oleva on mielipidekirjoitus, jossa saattaa kuitenkin piillä totuuden siemen.