Asuinkelvoton maa?

Onko totta, että täydellisen tietämättömyyden antamalla varmuudella kansamme antaa tehdä tästä maasta asumiskelvottoman pelkästään ulkomaalaisten yhtiöiden rahanhimon takia? On totta, että korona on vakava sairaus, vaikka en tunnekaan yhtään tähän tautiin sairastunutta ihmistä. Tunnen sen sijaan hyvin monia, jotka kärsivät tuulimyllyjen tuottaman infraäänen aiheuttamista oireista, vaikka meidän lääketieteemme ei sairautta tunnekaan, tai ei ainakaan tunnusta. Koska itsekin olen kokenut nuo vaivat, en voi muuta kuin ihmetellä miksi saatu näyttö kätketään jonkin epätieteellisen ”tutkimuksen” taakse, jonka VTT on tehnyt tukeakseen tuulivoimateollisuuden tarpeita.  Sitä en tiedä, miten valtiomme omistama laitos on onnistuttu valjastamaan ulkomaalaisten yhtiöiden juoksupojaksi. Olen toki kuullut korruptiosta, mutta näytön hankkiminen tästä asiasta on tosi vaikeaa. Ihmeellistä onkin, että monet ulkomaalaiset tutkimukset on yksinkertaisesti vaiettu, koska ne vääjäämättömästi ovat osoittaneet koko tuulivoimateollisuuden haitallisuuden. Näitä haittoja on toki muitakin kuin terveys, mutta minua juuri tämä on henkilökohtaisesti kolauttanut.

 

Kalajoki, mereltä katsottuna

Olin kohtuullisen hyvässä kunnossa jäätyäni eläkkeelle ja muutettuani Kalajoelle, jossa sitten alkoi ihmeellinen oireilu heti, kun ensimmäiset tuulimyllyt siellä aloittivat toimintansa. En saanut kunnolla nukuttua, sydämeni tykytti ja veren paina nousi. Ajoittain kävelin kuin humalainen, vaikka en käytä alkoholia lainkaan. Paikkakuntaan osasin yhdistää tuo oireilun siksi, että heti kun olin pois paikkakunnalta hävisivät myös oireet, mutta kun palasin, palasivat oireetkin.

Jos ihminen kuolee näihin oireisiin, tilastoidaan tapaus useimmiten sydänsairaudeksi, ja varsinainen ”tappaja” pääsee kuin koira veräjästä.  Pelkästään tämän asian tunnistaminen saattaisi pelastaa lukuisia ihmishenkiä. Ympäri maailman, tuulivoima-alueilla, on havaittu ihmeellisiä kuolemantapauksia eläimillä. Myös ihminen on eläin.

Olen koulutukseltani diplomi-insinööri ja tuotantotalouden insinööri. Olen työskennellyt myös sähkövoimateollisuuden palveluksessa. Tästä syystä olen myös ihmetellyt tuulivoiman kustannusten vähättelyä ja saatavan hyödyn yliarvostusta.  Tottahan on, että jos näiden myllyjen kustannukset lasketaan todella oikein piirustuslaudalta ensimmäiseen siipien pyörähdykseen, ei tästä maasta löydetä ainoatakaan myllyä, joka todella pystyisi seisomaan omalla jalustallaan ilma ulkopuolista tukea.  Me veronmaksajat olemme se ulkopuolinen tuki.

Mielestäni tuulivoimatoimijat pitäisi asettaa toiminnastaan vastuuseen.  Kyse saattaa olla peräti useammastakin kuolemantuottamuksesta ja mittavista ympäristöhaitoista.

 

 

 

 

 

 

Miksi ihmeessä ei uskota?

Kun ihminen kuolee keuhkosyöpään, saatetaan todeta: ”Ei ihme, kun oli niin kova tupakkamies”.  Pidetään jopa todennäköisenä, että ennemmin tai myöhemmin kova tupakointi johtaa keuhkosyöpään.  Näin on laita myös monien muiden elämäntapojen suhteen.

Tuhansia ihmisiä asuu myös tuulimyllyjen vaikutusalueella, ja monet heistä sairastuvat erilaisiin sairauksiin. Tilastot eivät kerro, kuinka usein tuulimyllyjen uhrit kuolevat noihin sairauksiin, sillä vain muutama lääkäri uskoo esimerkiksi sydämen rytmihäiriöiden tai korkean verenpaineen johtuvan nimenomaan tuulimyllyistä, vaikka yhteys näyttää selvältä.  Sydänkohtaus on vain sydänkohtaus ja aivohalvaus on aivohalvaus.

Joskus olen kuullut lääkärin sanovan, että ”saattaahan se vaikuttaa”, mutta harvoin siihen on vakavasti suhtauduttu.

Miksi ihmeessä näihin ihmisiin ei uskota, sillä omakohtainen kokemus on hyvin monella ja ainakin tutkimisen arvoisia nuo oireet ovat. Kymmeniä, ehkä satojakin ihmishenkiä voitaisiin pelastaa melko vähäisin toimenpitein.

Helpoin ja halvin ratkaisu olisi totaalinen myllyjen rakennuskielto.  Samalla päästäisiin eroon muistakin haitoista, joita on paljon. Sähkön tuotannossa ei myllyillä ole kovinkaan suurta merkitystä, puhumattakaan suomalaisten taloudesta. Me maksamme ulkomaille myllyistä ja niiden pystyttämisestä ja jos sattuu, että ne tuottavat jonkun euron, nekin rahat valuvat ulkomaille, sillä suurin osa noiden ”energiayhtiöiden” omistuksestakin on ulkomaalaisessa hallinnassa.

Saa sitä todella ihmetellä, että miksi myllyjen haitallisuuteen ei uskota.  Edes ilmastoon ne eivät ole vaikuttaneet positiivisesti.  Saksan energiakäänteen jälkeen on rakennettu maahan satoja tuulimyllyjä, mutta hiilidioksidin määrä ei vain suostu vähenemään. Jotain on kuitenkin tapahtunut.  Saksaan on syntynyt satoja tuulivoimaa vastustavia yhdistyksiä, jotka ovat tajunneet nuo haitat.

Tuulivoima ei todellakaan ole ratkaisu mihinkään, mutta sen haitat ovat todella olemassa.

 

Miksi ihmeessä niitä ei myönnetä, vaikka ne melkein tarjottimella kannetaan päättäjien eteen. En haluaisi viljellä salaliitoteorioita, mutta jotenkin korruptioltahan tämä haiskahtaa.

  

Mielipide ja tieto

Uskokaa tai älkää, niin aina joku lukee myös näitä minun kirjoituksiani ja tietysti myös kommentoi, milloin kommentoi. Useimmat tekevät sen täydellisen tietämättömyyden antamalla varmuudella ja vetoavat auktoriteetteihin, jotka oikeasti ovat vain tietävinään, tai ehkä ovat joskus tietäneetkin, mutta aika on ajanut ohi. Näinhän minullekin uhkaa käydä, joten vielä vanhoilla päivillänikin olen yrittänyt päivittää tietojani. Tästä huolimatta aina joku väittää, että kyseessä on vain minun mielipiteeni.  No oikeassa joskus ovat, sillä kyllä minä olen mielipiteitänikin esittänyt, joskaan en aivan faktoina.  Faktat olen kyllä aina tarkastanut, joten jokseenkin luotettavina niitä voidaan pitää. Toki pitkä koulutukseni ja vankka kokemukseni auttavat kovasti tässä suhteessa. Ihminen nyt on vain sellainen, että uskoo mitä haluaa uskoa.  En yleensä luettele tietolähteitäni näissä blogeissa, sillä luettelosta saattaisi tulla kovasti pitkä. Vuosikausia korkeakoulujen ja yliopistojen nurkissa pyöriessä vaatteisiinkin on tarttunut sen verran tietoa, että voin pitää itseänikin jonkinlaisena tietolähteenä.  Vastaan siis joka tavusta, jonka tänne kirjoitan. Faktat ovat faktoja ja mielipiteet mielipiteitä, ja yleensä pidän ne selkeästi erillään.

”Uskoo mitä haluaa uskoa...”  Tavallaan hauska esimerkki löytyy minunkin elämästäni. Kerran pyrin oikaisemaan erään tuttavani mielipidettä, mutta yllättäen jouduinkin asiasta väittelyyn. En ryhtynyt kiistelemään ilman ”kättä pidempää”, vaan toin seuraavana päivänä kirjasen jossa kysessä olevaa asiaa käsiteltiin. Kaveri luki hetken kirjaa. Löysi ratkaisevan kohdan ja myönsi olleensa väärässä tässä asiassa. Toki olisi voinut myöntää sen aikaisemminkin, sillä kokonaan huomaamatta jäi se, että kyseinen kirjanen oli minun kirjoittamani. Tämä episodi osoittaa kuitenkin, kuinka maaginen voima on painetulla sanalla.

Kun kerron tuulivoiman vahingollista vaikutuksista, saan yleensä vihertävien taholta jonkinlaisen ryöpyn niskaani. Ei se juurikaan minua häiritse, sillä olen osannut odottaa jotain sellaista. Sitä kuitenkin ruokkii täydellinen tietämättömyys tosiasioista, josta pitää olla huolissaan. Eri puolilla maailmaa julkaistaan tutkimuksia, joissa kerrotaan tuulivoiman haitallisista vaikutuksista. ”Tuuli on puhdasta energiaa” … näinhän uskotaan, mutta kunpa ei noita tuulimyllyjä tarvittaisi. Oikeasti ei tarvitakaan, sillä ns. tuulivoima tarvitsee rinnalleen ”oikeata” sähköä suunnilleen saman verran kuin nuo tuulimyllyt teoriassa tuottavat. Siitähän se johtuu, että katkoja ei saisi olla, mutta kun niitä tulee, ellei tuota apuvoimaa ole olemassa. Joskus tuulee, joskus ei.  Tästäkin löytyy hyvin pahoja esimerkkejä maailmalta.  Täytyykö meidän todella iskeä päämme samaan seinään, joihin toiset ovat jo nuppinsa kalauttaneet!

Ja tähän loppuun sitten se mielipide:

Minun mielestäni tuuli on todella hyvä ja puhdas energia, joka sopii hyvin purjehdukseen ja pyykin kuivatukseen, mutta sähkön tuotantoon se ei oikein sovellu. Joka päivä löytyy lisää asioita, jotka sotivat tuulimyllyjen rakentamista vastaan. Ihmisten ja eläinten terveyshaitat, maisema-arvojen pilaantuminen ja mittavat jäteongelmat ovat kai sittenkin näistä vähäisimpiä.

 

 

Kun taito ei riitä

Ei se aina niin helppoa ole tämä maailman parantaminen. Monessa asiassa pitää olla aika tarkka, ettei tulis sanottua väärää todistusta asioista ja ihmisitä. Se kai minut pitää politiikassakin vähän niin kuin ulkojäsenenä.

Olen toki melko korkeasti koulutettu (DI) ja siksi kai melko kriittinen monen asian suhteen.

Muistan hyvin opintoaikaisen mielilauseeni: ”Mitä enemmän tietää, sitä paremmin tietää, miten vähän tietää..  Kyllä se näyttää pitävän paikkansa tänäkin päivänä.

Paljon olen asioita ihmetellyt nyt politiikkaa seuratessani. Tuo täydellisen tietämättömyyden antama varmuus saa ihmiset laukomaan mitä ihmeellisimpiä asioita ja kannattamaan juttuja, jotka todellisuudessa toimivat täysin kannattajansa päämäärien vastaisesti.

Erityisen tuttua minulle on vihreiden taaperrus, sillä olin vihreiden kannattaja niin kauan kuin liike pysyi aatteellisena liikkeenä. Ei sillä osaamisella olisi pitänyt ryhtyä puuttumaan poliittisiin päätöksiin.  Eihän se osaaminen tai totuudenrakkaus näytä hyvin yleistä olevan muissakaan puolueissa, mutta kun nyt vihreien toilailuja olen eniten seurannut, koetan pysyä asiassa.

Ensimmäinen asia, joka meidän jokaisen pitäisi tietää on termi nimeltä elinkaari. Teknisillä tuotteilla se tarkoittaa matkaa piirustuslaudalta viimeiseen ”leposijaan”.  Luin vasta sanomalehdestä ”uutisen”, jossa kerrottiin, että sähköauto tuottaa elinkaarensa aikana enemmän päästöjä kun pieni polttomoottorilla varustettu auto.  Tosiasiassahan tuo ei ollut uutinen, sillä ainakin minä tiesin sen. En siis ole ainut, koska lehdetkin siitä kirjoittavat.

Toinen vihreiltä salattu arvoitus on tuulivoima.

Tuulivoimayhtiöt markkinoivat tuulivoimaa saasteettomana energiana ja vihreät taputtavat käsiään.

Tottahan se onkin. Tuuli sinänsä on varsin saasteetonta ja ihan käyttökelpoista, esimerkiksi purjehduksessa. Kun siihen yhdistetään tuulimylly ja aletaan puhumaan sähkön tuotannosta, tilanne muuttuu sangen radikaalisti.

 

                                          Viimeisintä teknologiaa. Käyttää sekä tuuli- että aurinkovoimaa.
 

Peliin tulevat saasteet, luontoarvot, eläinten ja ihmisten terveys sekä energian hinta. Olen joskus kirjoittanut erittäin vaikeasta kasvihuonekaasusta, jota nuo häkkyrät lähettävät.  Myllyt sisältävät satoja litroja öljyjä, joiden loppusijoituspaikkaa en ainakaan minä tiedä. Kuuden vuoden välein vaihdettavien myllyn siipien loppusijoituspaikkaa ei taida kukaan tuntea, sillä jäteasemat kieltäytyvät vastaanottamasta tätä ongelmajätettä. Yhden kalajokisen myllyn siipien loppusijoituspaikan olen kyllä nähnyt. Ne lötköttävät siinä tornin juurella. Myös satojen tonnien betonimöykyt taitavat jäädä maanomistajan iloksi sinne maastoon, kun mylly joskus puretaan. Suomessa nuo purkamiset eivät vielä ole laajemmin alkaneet, mutta alkavat pian. Saksassa myllyjen keski-ikä on noin 13 vuotta, tuskinpa ne Suomessa kovin paljon kauemmin kestävät.

Suomalaiselta näyttävät saksalaisomisteiset energiayhtiöt toimivat Suomessa tasan niin kauan kuin meidän veronmaksajat haluavat tukea Saksan taloutta.

Tiedän, että myllyjen kustannuksen niiden elinkaaren aikana ovat noin 9 miljoonaa euroa per mylly ja nykyhinnoilla ne tuottavat elinkaarensa aikana vajaat 6 miljoonaa.  Ei tarvitse olla kovin hyvä matematiikassa ymmärtääkseen, ettei tuo oikein fiksua ole. Pahinta kaikessa, että tuo 6 miljoonaa valuu Saksaan, mutta sen 9 miljoonaa me suomalaiset maksamme.

Pitää olla peräti homeen vihreä, jos pitää tuota hyvänä diilinä.

Saksassa on jo toistatuhatta yhdistystä, jotka vastustavat tuulimyllyjä kuka milläkin perusteella. Tuulimyllyjen ainut ”hyvä puoli” onkin se, että sitä voidaan vastustaa tosi monilla perusteilla. Niinpä Suomi onkin tulossa Saksan perässä.

Saksassa ei tuulimyllyjä juurikaan enää rakenneta, mutta suomalainen sisu näyttää nyt pahat puolensa.

Toivottavasti se ei tee korvaamatonta vahinkoa.

Näinhän se yleensä on. Kun taito ja tieto ei riitä, niin vahinkoja syntyy.

 

 

Kovin on tummanvihreää

Alkuperäinen vihreä aate on kovasti tässä politisoitumisen myötä muuttunut tummanvihreäksi. Jopa melkein mustaksi. Jos joku asia onkin hieman vihertänyt, niin siinä on käynyt vähän niin kuin vihreälle luonnolle syksyllä: muuttunut ruoteen ruskeaksi.

Taitaa kuitenkin olla enemmänkin tekniikan tuntemattomuutta kuin pahaa tahtoa. Niin minä ainakin haluan uskoa, kun esimerkiksi melkein maapallon pelastajaksi mainostettu tuulivoima onkin osoittautunut lähes pahimmaksi maapallon saastuttajaksi ja ilmastomme pilaajaksi.

Kuinkahan moni vihreä mahtaa tietää esimerkiksi, mikä kaasu on rikkiheksafluoridi ja mihin sitä käytetään?

 

Kyseessä on hajuton ja väritön kaasu, joka on kyllä erinomainen eriste, ja siksi sitä käytetäänkin esimerkiksi tuulivoimaloiden tekniikassa. Ei vallan suuria määriä yhtä myllyä kohden, mutta kun sen saastuttava vaikutus on kymmeniä kertoja suurempi kuin normaalien kasvihuonekaasujen, riittää pienikin määrä lisäämään ilmaston lämpenemistä. Jokaisesta myllystä pääsee aina pieniä määriä karkuteille, ja kun myllyjä on paljon, niin kaasuakin kertyy paljon.  Pahinta tässä kaikessa on se, että juuri tällä kaasulla on kyky säilyä ilmakehässämme vuosisatoja, jopa vuosituhansiakin, joten hälytyskellojen pitäisi soida.  Ehkäpä soisivatkin, mutta luulen, että 99% vihreiden kannattajista on autuaan tietämättömiä koko kaasun olemassaolosta.

Ei se minullekaan ihan selvää ollut, vaikka olen materiaalitekniikan diplomi-insinööri ja energia-painotteisen tuotantotekniikan insinööri.  Ihan sattumalta törmäsin tuohon ongelmaan valmistellessani väitöskirjaa kierrätyksestä.

Samassa yhteydessä törmäsin toiseen kauhistuttavaan asiaan: tuulivoimaloiden aiheuttamaan jäteongelmaan. Pelkästään roottoreiden siivet sisältävät kymmeniä tonneja kellekään kelpaamatonta jätettä. Tähän verrattuna myllyjen sisältämä hydrauliöljy on pikkujuttu, joskin toki haitta sekin.

Vihreät vastustivat aikanaan puhtainta ja saasteetonta ydinenergiaa, vedoten siihen, että jäteongelmaa ei ole ratkaistu. Puppuahan se oli, ja kirjoitinkin aineesta silloin. Nykytekniikka mahdollistaa ”ydinjätteen” kierrättämisen niin hyvin, että jäljelle jäänyt materiaali on lähes neutraalia. Lupasin silloin, että sen voisi tuoda vaikka meidän takapihalle.  Nyt täytyy jo perua lupaus, sillä jouduin muuttamaan pois omakotitalostamme juuri tuulimyllyjen tähden.

Tuulimyllyjen haitat ovatkin varsin moninaiset, niin ihmisille, eläimille kuin muulle luonnolle.

Tuulimyllyjen keski-ikä on noin 14 vuotta.  Ranskalaiset ovat laskeneet, että kun yhden myllyn rakentaminen ja purku tulevat maksamaan noin 9 miljoonaa euroa, pystyy mylly elinaikanaan tuottamaan sähköä vain noin 5 miljoonan euron verran. Ei siis ihme, että ilman meidän tukea jokainen mylly kaatua rojahtaisi. 

Suomalaisten kanalta merkittävää on lisäksi se, että niin suomalailta kuin nuo tuulivoimayhtiöt näyttävätkin, niin suurin osa,niiden omistuksesta on ulkomailla. Jokainen mylly tuottaa siis kansantaloudellista tappiota.  Paitsi että tuulivoima ei ole saasteetonta energiaa, se ei ole myöskään taloudellisesti tuottoisaa.  Tässä suhteessa jopa hiilivoima päihittää tuulivoiman, puhumattakaan kotimaisesta hakkeesta tai jopa turpeesta. 

Väitöskirjassani olen tutkinut myös jätteen polttoa, joka todellakin nousee varteenotettavaksi vaihtoehdoksi energian tuotannosta puhuttaessa.

Taitaa olla niin, että täysin päästötöntä energian tuotantomuotoa ei ole olemassakaan, jos tuotantolaitosten rakentaminenkin huomioidaan.  Ehkä vesivoima ja aurinkovoiman paikalliskäyttö ovat parhaimmillaan sitä ja heti niiden jälkeen tuleekin sitten ydinvoima.

Tuulivoima taitaa jäädä tuon listan jälkipäähän, vaikka voimayhtiöiden taitavat lobbarit muuta väittävätkin.

Niinhän se on, että sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.

Oikeassa olemisen tarve

Ei kukaan ole aina oikeassa, eikä ainakaan joka asiassa. Tämä pätee myös minuun, vaikka rohkenekin julkaista omia mielipiteitäni melkein asiasta kuin asiasta. Mielipiteitähän minulla kyllä on ja suhteellisen korkeasti oppineena myös jonkin verran tietoa. Kun tuo tieto yhdistetään mielipiteisiin, on aihetta olettaa, että ainakin osa kirjoituksistani perustuu johonkin muuhun kuin uskoon. Uskontoja on siis muitakin kuin kristinusko tai muut täällä planeetallamme rehottavat kirkkokunnat. Uskonto muuttuu lahkoksi silloin, kun lahkon jäsenet luulevat olevansa ainoita oikeassa olevia.

Jatkuva oikeassa olemisen tarve on huonommuuden tunnetta.

Kristinuskon tai vastaavan eettisen uskonnon lisäksi on olemassa suuri määrä muita uskontoja. On poliittista uskontoa, joka mitä suurimmassa määrin muistuttaa lahkolaisuutta, sillä siinä oma tarve kuvitellaan yhteiseksi hyväksi. Hieman samantapaisesta asiasta on kyse, kun jotakin yhteiskunnallisesti merkittävää asiaa yritetään saada koko kansan hyväksymäksi.  Asian puolestapuhujat eivät aina usko edes itse asiaansa, mutta vääristelevät totuutta niin, että saavat osan kansaa aatteen taakse. Harvemmin tästä koko kansa hyötyy, mutta tietty ryhmä kasvattaa valtaansa tällä tavoin. Tämä on poliittista harhautusta, mutta osa kansaa saattaa uskoa tätä sanomaa.

Myös taloudellisiin päämääriin saatetaan pyrkiä samalla tavoin.

Esitetään vääristeltyjä laskelmia milloin mistäkin asiasta ja sokeasti luotetaan siihen, että normikansalaisen matemaattiset taidot eivät riitä virheiden havaitsemiseen. Näinhän se oikeasti onkin, ja jos lobbareiksi on onnistuttu värväämään taitavia markkinamiehiä, niin melkeinpä asia kun asia saadaan näyttämään hyödylliseltä.

Epäilen, että minut jo tunnetaan tuulimyllyjen vastustajana, ja sellainenhan minä olen. Alun alkaen olen kannattanut noita voimaloita, mutta tiedon lisääntyessä olen kääntänyt kelkkani.

Tuulimyllyjä vastaan olen kääntynyt vasta silloin, kun löysin propagandasta ”lakuvirheet”.  Lopullinen niitti asiaan tuli, kun tutkin infraääntä ja sen vaikutusta ihmiseen.

Aluksi en edes tiennyt, että myllyistä lähtee ihmiskorvalle kuulumatonta ääntä, mutta kun sain sen selville, aloin ihmetellä, erikoistapauksia me suomalaiset olemme, ettei se vaikuta meihin mitenkään. Olen antanut kertoa itselleni, että USA on suunnitellut infraääniasetta. Ei tuo ”ääni” voi siis ihan vaaratonta olla.  

 

Infraäänen vaaran opin tuntemaan sairastuttuani itse vibroakustiseen oireyhtymään ja jouduin muuttamaan pois myllyjen vaikutusalueelta.

Täällä Jyväskylässä nuo oireet hävisivät, mutta jotkut lehtiuutiset kyllä pelottavat.

Yksi ihminen voi olla melkein mitä mieltä tahansa, mutta jos joku asia jakaa ihmisiä keskenään, on syytä tarkastella asiaa hieman tarkemmin. Jos et halua edes tarkastella asiaa toiselta laidalta, olet uskovainen.

Useimmat tuulivoimauskovaiset eivät halua kuulla tuulivoimanvastustajien mielipiteitä, koska nämä mielipiteet perustuvat yleensä tosiasioihin.

Selkeän muistutuksen tästä sain eräillä messuilla, jossa tuulivoimayhtiö esitteli hankkeitaan. Kerroin esittelijälle, että voisin kyllä minäkin kertoa hänelle noista laitteista. Hän kuunteli hetken, käänsi selkänsä ja poistui paikalta.  Faktat eivät kiinnostaneet, tai hän ei edes ymmärtänyt niitä.