Mielipide ja tieto

Uskokaa tai älkää, niin aina joku lukee myös näitä minun kirjoituksiani ja tietysti myös kommentoi, milloin kommentoi. Useimmat tekevät sen täydellisen tietämättömyyden antamalla varmuudella ja vetoavat auktoriteetteihin, jotka oikeasti ovat vain tietävinään, tai ehkä ovat joskus tietäneetkin, mutta aika on ajanut ohi. Näinhän minullekin uhkaa käydä, joten vielä vanhoilla päivillänikin olen yrittänyt päivittää tietojani. Tästä huolimatta aina joku väittää, että kyseessä on vain minun mielipiteeni.  No oikeassa joskus ovat, sillä kyllä minä olen mielipiteitänikin esittänyt, joskaan en aivan faktoina.  Faktat olen kyllä aina tarkastanut, joten jokseenkin luotettavina niitä voidaan pitää. Toki pitkä koulutukseni ja vankka kokemukseni auttavat kovasti tässä suhteessa. Ihminen nyt on vain sellainen, että uskoo mitä haluaa uskoa.  En yleensä luettele tietolähteitäni näissä blogeissa, sillä luettelosta saattaisi tulla kovasti pitkä. Vuosikausia korkeakoulujen ja yliopistojen nurkissa pyöriessä vaatteisiinkin on tarttunut sen verran tietoa, että voin pitää itseänikin jonkinlaisena tietolähteenä.  Vastaan siis joka tavusta, jonka tänne kirjoitan. Faktat ovat faktoja ja mielipiteet mielipiteitä, ja yleensä pidän ne selkeästi erillään.

”Uskoo mitä haluaa uskoa...”  Tavallaan hauska esimerkki löytyy minunkin elämästäni. Kerran pyrin oikaisemaan erään tuttavani mielipidettä, mutta yllättäen jouduinkin asiasta väittelyyn. En ryhtynyt kiistelemään ilman ”kättä pidempää”, vaan toin seuraavana päivänä kirjasen jossa kysessä olevaa asiaa käsiteltiin. Kaveri luki hetken kirjaa. Löysi ratkaisevan kohdan ja myönsi olleensa väärässä tässä asiassa. Toki olisi voinut myöntää sen aikaisemminkin, sillä kokonaan huomaamatta jäi se, että kyseinen kirjanen oli minun kirjoittamani. Tämä episodi osoittaa kuitenkin, kuinka maaginen voima on painetulla sanalla.

Kun kerron tuulivoiman vahingollista vaikutuksista, saan yleensä vihertävien taholta jonkinlaisen ryöpyn niskaani. Ei se juurikaan minua häiritse, sillä olen osannut odottaa jotain sellaista. Sitä kuitenkin ruokkii täydellinen tietämättömyys tosiasioista, josta pitää olla huolissaan. Eri puolilla maailmaa julkaistaan tutkimuksia, joissa kerrotaan tuulivoiman haitallisista vaikutuksista. ”Tuuli on puhdasta energiaa” … näinhän uskotaan, mutta kunpa ei noita tuulimyllyjä tarvittaisi. Oikeasti ei tarvitakaan, sillä ns. tuulivoima tarvitsee rinnalleen ”oikeata” sähköä suunnilleen saman verran kuin nuo tuulimyllyt teoriassa tuottavat. Siitähän se johtuu, että katkoja ei saisi olla, mutta kun niitä tulee, ellei tuota apuvoimaa ole olemassa. Joskus tuulee, joskus ei.  Tästäkin löytyy hyvin pahoja esimerkkejä maailmalta.  Täytyykö meidän todella iskeä päämme samaan seinään, joihin toiset ovat jo nuppinsa kalauttaneet!

Ja tähän loppuun sitten se mielipide:

Minun mielestäni tuuli on todella hyvä ja puhdas energia, joka sopii hyvin purjehdukseen ja pyykin kuivatukseen, mutta sähkön tuotantoon se ei oikein sovellu. Joka päivä löytyy lisää asioita, jotka sotivat tuulimyllyjen rakentamista vastaan. Ihmisten ja eläinten terveyshaitat, maisema-arvojen pilaantuminen ja mittavat jäteongelmat ovat kai sittenkin näistä vähäisimpiä.