Tuulimyllyhelvetti

Niinhän se elämä menee, että sitä ei osaa vihata, mistä ei mitään tiedä. Minäkin jopa pidin tuulivoimaa jotenkin lupaavana energian lähteenä, kunnes jouduin sen runtelemaksi ja sitä kautta paneuduin asiaan.  Olin viimeiset vuoteni työskennellyt Jalasjärvellä ja näin suoraan ikkunasta paikkakunnan ainoan tuulimyllyn. Eipä silloin tullut mieleenikään, että nuo härvelit vaikuttaisivat kovin ratkaisevasti elämääni. Olin suuren osan elämääni työskennellyt energiatalouden parissa, joten sitä yllättävimmiltä ongelmat nyt tuntuivat.

Olen koulutukseltani DI, joten aika rohkeasti uskallan olettaa, että tietotasoni näissä asioissa ylittää monin verroin monen periaatteessa tuulivoimaan myönteisesti suhtautuvan apteekkarin tai maailman parhaan kätilön tiedot.

Jäin eläkkeelle 2000-luvun alkupuoliskolla ja ostin vanhan talon Kalajoelta, jota siihen aikaa pidettiin kovasti ystävällismielisenä paikkakuntana. Tuntui tosi kivalta rakentaa ja kunnostaa omaa kotia, jonka olin suunnitellut itseni ja vaimoni loppuelämän pesäpaikaksi.  Mukava talohan siitä tulikin, vaikka seisoo nyt tyhjänä rappeutumassa, monen muun tyhjän talon seurana.

Jäin siis eläkkeelle 2008 ja olin ostanut talon joitakin vuosia aikaisemmin. Tiesin kyllä, että Kalajoelle puuhataan tuulivoimaloita, mutta en osannut arvata, mikä riesa niistä tulee. Myin sekä yksiöni Jalasjärvellä että kaksioni Ähtärissä, jossa olin pääosin asunut. Kaikki liikenevät rahat upposivat talon ostoon ja remonttiin. Taloon pääsimme muuttamaan vuonna 2010. Kyllä kai minua ihan täyspäisenä siihen saakka oli pidetty, mutta kun ensimmäinen tuulimylly Kalajoella käynnistyi, alkoi korvissani soida ja unettomuus vaivasi minua. Verenpaine nousi lähes vaarallisiin lukemiin ja pari sairaalareissuakin tuli Ouluun. Sairaalassa sanottiin, että ei minua mikään vaivaa ja ei todella vaivannutkaan - kun olin päässyt pois tuulimyllyjen vaikutusalueelta. Vuosien varrella alkoivat oireet taas pahentua, ja kun joskus 2016 olin jatkuvasti sairas ja kävelin kuin humalainen, vaikka en käytä lainkaan alkoholia, alkoi tuntua, että nuo pahuksen häkkyrät ovat syypäitä tähän. Käsitystä tuki se, että kun olin hetken pois tuulimyllyjen vaikutusalueelta, niin oireeni hävisivät, mutta palattuani takaisin ne alkoivat melko pian. Tutkin asiaa, ja sain selville, että nuo häkkyrät todellakin aiheuttivat oireeni. 

 

Otimme myös selvää, onko muualla päin maailmaa vastaavia ilmiöitä.  Saatiin pian selville, että portugalilainen tohtori oli antanut oireyhtymälle jopa nimenkin, ja Australiassa oli valtio haastettu oikeuteen tuulivoimaloiden aiheuttamasta pahoinpitelystä, ja muun muassa Espanjassa oli jouduttu pysäyttämään tuulivoimaloita ihmisten sairastumisen takia. Eri puolilla Eurooppaa oli saatu varsin huolestuttavia tuloksia, jotka vähän kerrassaan tulevaisuudessa toivottavasti murentavat tuulivoimayhtiöiden ylivallan.

Me näimme ainoaksi vaihtoehdoksi muuttaa pois pakkakunnalta, sillä vaikka olinkin jo eläkkeellä, en halunnut kuolla teknisen infraäänen aiheuttamaan sairauteen. Osa sairauksista oli muuttunut jo akuuteiksi, ja on luultavaa, että saan kantaa niitä hautaan asti. Myös perusterveen vaimoni ylikorkea verenpaine saattaa olla seurausta Kalajoella vietetyistä vuosista. Se, että kissa alkoi synnyttää kuolleita pentuja, oli kaikista haitoista pienin.  Eläinrakkaana ihmisenä säälin kyllä kissaakin enkä yhtään ihmettele niitä tietoja, joiden mukaan monet muutkin eläimet kärsivät.

Näin siis muualla, mutta tässä ”korruptiovapaassa” maassa uskotaan edelleen voimayhtiöiden sanaan. Kun portugalilainen tohtori Alves-Pereira tuli luennoimaan aiheesta maahamme, ei ainakaan Kalajoella yksikään kaupungin virkailija tai terveydenhuollosta vastaava katsonut asiakseen tulla kuuntelemaan luentoja. Olikohan pelkoa takinkäännöstä? Todennäköinen seuraus olisi ollut ainakin se, että myllylupia olisi käsitelty hieman kriittisemmin kuin nyt.

Huvittavinta on, että joku jyväskyläläinen apteekin myyjä katsoo itsensä päteväksi arvostelemaan professori Alves-Pereiran tutkimuksia vain sillä perusteella, että tuulivoimalobbarit ovat toista mieltä.

Oikeasti edes kaikki eivät ole toista mieltä, mutta niinhän se on, että ”sen lauluja laulat, kenen leipää syöt”.

Minun lääkelaskuni ovat nyt satoja euroja kuukaudessa, joten eiköhän kyseinen apteekkarikin syö ainakin pari palaa minunkin leipääni. 

Tiedän, että Kalajoki on muuttotappiokunta ja luultavasti pysyy sellaisena, ellei nyt jo rakennettuja ”tuulipuistoja” aleta purkaa.

Sen verran ohjeistaisin nyt kalajokisia, että älkäähän ihan heti leimatko tuulivoiman vastustajia hulluiksi. Meitä on useita miljoonia tällä maapallolla; tuulivoiman vastustus perustuu faktoihin ja tieteeseen. Tuulivoimamyönteiset nojaavat tietämättömyyteen ja rahaan. Minun ja sinun rahaan.

Kummassa ryhmässä haluat seisoa?

Ei, en minä tuulen hyötyjä vastusta.  Mielestäni se edelleenkin soveltuu erinomaisesti purjehdukseen ja pyykin kuivatukseen. Sähkön tuotannossa sen hyöty on vähintäänkin kyseenalainen ja varmuudella aiheuttaa ympäristössä ongelmia.

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa

Kirjoitin sanomalehti Keskisuomalaiseen osan elämäntarinaani tuulivoimapakolaisena ja sain paljon myönteistä palautetta. Tuulivoima ei todellakaan ole niin suosittua kuin tuulivoimayhtiöt antavat ymmärtää. 

 

Samoihin aikoihin Keskisuomalaisesta saatiin myös lukea niistä Keski-Suomen kansanedustajista, jotka kannattavat tuulivoiman rakentamista. Siispä laitettiin myös kirje heille ja kerrottiin kansainvälisistä tutkimuksista, jossa kiistatta oli todettu lukuisia haittoja sekä luonnolle että eläimille ja ihmisille.

 

Sen verran vakavasta asiasta on kysymys, että kansanedustajatkin vaivautuivat vastaamaan kirjeisiin. Jonkinlainen hämäys siinä kuitenkin näytti olevan takana, sillä yleisin puolustelu vastauksissa oli, että ”eihän me ihan summassa, vaan alueen asukkaita on kuultava.” Kaipa se niin on, mutta kokemuksesta tiedän, ettei sillä mitään todellista merkitystä ole.

Kansanedustajatkaan eivät tunne myllyjen haittavaikutuksia, koska eivät ole vaivautuneet ottamaan selvää. Voidaanko siis olettaa, että Matti Meikäläinen antaa asiantuntevan kommentin? Voin vakuuttaa ,että ei anna, sillä tuulivoimayhtiöiden lobbarit ovat onnistuneet myymään aatteen kaiken hyvän nimissä ja sopivan rahakuoren säestyksellä.

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, luulee tekevänsä kovasti oikein puoltaessaan tuulivoimaa, tai on ainakin vastustamatta sitä.

Kyllä se niin on, että tietämättömiltä on melko turha kysellä mitään.

En syytä heti entisen kotipaikkani Kalajoen asukkaita, vaikka heille kävi juuri näin. Kalajoesta piti tulla minunkin eläkepäivieni koti, eikä mieleenikään tullut se, että tulevat tuulimyllyt vainoaisivat juuri minua.  Vaimoni ansiosta minulla oli hyvät suorat yhteydet Saksaan, josta pian sain tietoa myllyjen haitoista ja lopulta sain myös selville, mistä ihmeellisisä oireissani on kysymys. Joskus hoipuin kun humalainen, vaikka en vuosikymmeniin ole ottanut viinan pisaraakaan. Voin siis helposti ymmärtää, että kyse ei ole kännistä. Samaa etua ei läheskään kaikilla suomalaisilla ole.  Täytyy muistaa, että alun alkaen vastasimme mekin kyselyyn: ”Rakentakaa vaan, ei se meitä haittaa”.  Nyt olisi kanta hieman toinen.

Minä olen suhteellisen korkeasti koulutettu ja pystyin melko pikaisesti hankkimaan tietoa, mutta kaikille ei tämäkään ole mahdollista. Kalajoella tulin myös huomaamaan, että kaikki eivät edes halunneet myöntää totuutta, sillä se oli ja on edelleenkin heidän aiemman uskonsa vastaista. Kokemus järisytti meitä, mutta kaikki eivät kokeneet asioita yhtä voimakkaasti tai eivät tienneet, mitä heille oikeasti tapahtui.  Asioista puhuminen oli myös tavalla tai toisella tabu, sillä virallinen järjestelmä leimasi heidät melkein hulluksi, tai ainakin luulosairaiksi. Tätä leimautumista varottiin jopa niin paljon, että kun portugalilainen professori Alves-Pereira saapui paikkakunnalle kertomaan tulivoiman terveyshaitoista, eivät edes paikkakunnan terveysviranomaiset tulleet kuuntelemaan asioita. Ilmeisesti asiaa ei pidetty merkittävänä, syystä että tohtori ei ollut edes Kalajoelta.

Nyt Kalajoella on jo syntynyt lievä vastarinta myllyjä kohtaan, mutta väki on herännyt aivan liian myöhään.

Kenenkään ei siis kannata luottaa siihen, että paikallisilla asukkailla olisi oikea käsitys asiasta.  Minä sain tiedon, koska minulla oli koulutusta ja kokemusta, joiden avulla pystyin ottamaan asioista selvän.  Myllyjen rakentamispäätöksessä ei kuitenkaan kannata kovinkaan paljon nojata paikallisten asukkaiden lausuntoihin. He eivät yksinkertaisesti tiedä, mistä oikeasti on kysymys ja mitä tapahtuu, kun myllyt pyörähtävät käyntiin.

Kansanedustajilla pitäisi kuitenkin olla kyky ja velvollisuuskin hankkia tuulivoimasta oikeaa tietoa.  Tuulivoima ei ole ainoastaan vahingollista, vaan myös melko kallista, kun kokonaiskustannukset ja varavoimalat lasketaan mukaan.

Tuulimyllyjen varjossa

Niinhän se elämä menee, että sitä ei osaa vihata, mistä ei mitään tiedä. Minäkin jopa pidin tuulivoimaa jotenkin lupaavana energian lähteenä, kunnes jouduin sen runtelemaksi ja sitä kautta paneuduin asiaan.  Olin viimeiset vuoteni työskennellyt Jalasjärvellä ja näin suoraan ikkunasta paikkakunnan ainoan tuulimyllyn. Eipä silloin tullut mieleenikään, että nuo härvelit vaikuttaisivat kovin ratkaisevasti elämääni.

Jäin eläkkeelle 2000-luvun alkupuoliskolla ja ostin vanhan talon Kalajoelta, jota siihen aikaa pidettiin kovasti ystävällismielisenä paikkakuntana. Tuntui tosi kivalta rakentaa ja kunnostaa omaa kotia, jonka olin suunnitellut itseni ja vaimoni loppuelämän pesäpaikaksi.  Mukava talohan siitä tulikin.

Kun sitten jäin eläkkeelle vuonna 2008 ja olin ostanut talon joitakin vuosia aikaisemmin, ryhdyin sitä remontoimaan. Tiesin kyllä, että Kalajoelle puuhataan tuulivoimaloita, mutta en osannut arvata, mikä riesa niistä tulee. Myin yksiöni Jalasjärvellä sekä kaksioni Ähtärissä, jossa olin pääosin asunut. Kaikki liikenevät rahat upposivat talon ostoon ja remonttiin. Taloon pääsimme muuttamaan vuonna 2010. Kyllä kai minua ihan täyspäisenä siihen saakka oli pidetty, mutta kun ensimmäinen tuulimylly Kalajoella käynnistyi, alkoi korvissani soida ja unettomuus vaivasi minua. Verenpaine nousi lähes vaarallisiin lukemiin ja pari sairaalareissuakin tuli Ouluun. Sairaalassa sanottiin, että ei minua mikään vaivaa, ja ei todella vaivannutkaan, kun olin päässyt pois tuulimyllyjen vaikutusalueelta. Vuosien varrella alkoivat oireet taas pahentua, ja kun joskus 2017 olin jatkuvasti sairas ja kävelin kuin humalainen, vaikka en käytä lainkaan alkoholia, alkoi tuntua, että nuo pahuksen häkkyrät ovat syypäitä tähän. Käsitystä tuki se, että kun olin hetken pois tuulimyllyjen vaikutusalueelta, niin oireeni hävisivät, mutta palattuani takaisin ne alkoivat melko pian.

Tähän aikaa olimme alkaneet jo ottaa selvää, onko muualla päin maailmaa vastaavia ilmiöitä.  Saatiin pian selville, että portugalilainen tohtori Alves-Pereira oli antanut oireyhtymälle jopa nimenkin, ja Australiassa oli valtio haastettu oikeuteen tuulivoimaloiden aiheuttamasta pahoinpitelystä. Eripuolilla Eurooppaa oli saatu varsin huolestuttavia tuloksia, jotka vähän kerrassaan murentavat tuulivoimayhtiöiden ylivallan.

Me näimme ainoaksi vaihtoehdoksi muuttaa pois pakkakunnalta, sillä vaikka olinkin jo eläkkeellä, en halunnut kuolla teknisen infraäänen aiheuttamaan sairauteen. Osa sairauksista oli muuttunut jo akuutiksi, ja on luultavaa, että saan kantaa niitä hautaan asti. Myös perusterveen vaimoni ylikorkea verenpaine ja tinnitus saattavat olla seurausta Kalajoella vietetyistä vuosista.

Näin siis muualla, mutta tässä ”korruptiovapaassa” maassa uskotaan edelleen voimayhtiöiden sanaan ja kun portugalilainen tohtori Alves-Pereira tuli luennoimaan aiheesta maahamme, ei ainakaan Kalajoella yksikään Kaupungin virkailija tai terveydenhuollosta vastaava katsonut asiakseen tulla kuuntelemaan luentoa. Todennäköinen seuraus olisi ollut se, että myllylupia olisi käsitelty hieman kriittisemmin kuin nyt.

Tiedän, että Kalajoki on muuttotappiokunta ja luultavasti pysyy sellaisena, ellei nyt jo rakennettuja ”tuulipuistoja” aleta purkaa.

Sen verran ohjeistaisin nyt kalajokisia, että älkäähän ihan heti leimatko hulluiksi tuulivoiman vastustajia. Meitä on useita miljoonia tällä maapallolla; tuulivoiman vastustus perustuu faktoihin ja tieteeseen. Tuulivoimamyönteiset nojaavat tietämättömyyteen ja rahaan.

Kummassa ryhmässä haluat seisoa?