Kansa, joka pimeydessä vaeltaa

Kirjoitin sanomalehti Keskisuomalaiseen osan elämäntarinaani tuulivoimapakolaisena ja sain paljon myönteistä palautetta. Tuulivoima ei todellakaan ole niin suosittua kuin tuulivoimayhtiöt antavat ymmärtää. 

 

Samoihin aikoihin Keskisuomalaisesta saatiin myös lukea niistä Keski-Suomen kansanedustajista, jotka kannattavat tuulivoiman rakentamista. Siispä laitettiin myös kirje heille ja kerrottiin kansainvälisistä tutkimuksista, jossa kiistatta oli todettu lukuisia haittoja sekä luonnolle että eläimille ja ihmisille.

 

Sen verran vakavasta asiasta on kysymys, että kansanedustajatkin vaivautuivat vastaamaan kirjeisiin. Jonkinlainen hämäys siinä kuitenkin näytti olevan takana, sillä yleisin puolustelu vastauksissa oli, että ”eihän me ihan summassa, vaan alueen asukkaita on kuultava.” Kaipa se niin on, mutta kokemuksesta tiedän, ettei sillä mitään todellista merkitystä ole.

Kansanedustajatkaan eivät tunne myllyjen haittavaikutuksia, koska eivät ole vaivautuneet ottamaan selvää. Voidaanko siis olettaa, että Matti Meikäläinen antaa asiantuntevan kommentin? Voin vakuuttaa ,että ei anna, sillä tuulivoimayhtiöiden lobbarit ovat onnistuneet myymään aatteen kaiken hyvän nimissä ja sopivan rahakuoren säestyksellä.

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, luulee tekevänsä kovasti oikein puoltaessaan tuulivoimaa, tai on ainakin vastustamatta sitä.

Kyllä se niin on, että tietämättömiltä on melko turha kysellä mitään.

En syytä heti entisen kotipaikkani Kalajoen asukkaita, vaikka heille kävi juuri näin. Kalajoesta piti tulla minunkin eläkepäivieni koti, eikä mieleenikään tullut se, että tulevat tuulimyllyt vainoaisivat juuri minua.  Vaimoni ansiosta minulla oli hyvät suorat yhteydet Saksaan, josta pian sain tietoa myllyjen haitoista ja lopulta sain myös selville, mistä ihmeellisisä oireissani on kysymys. Joskus hoipuin kun humalainen, vaikka en vuosikymmeniin ole ottanut viinan pisaraakaan. Voin siis helposti ymmärtää, että kyse ei ole kännistä. Samaa etua ei läheskään kaikilla suomalaisilla ole.  Täytyy muistaa, että alun alkaen vastasimme mekin kyselyyn: ”Rakentakaa vaan, ei se meitä haittaa”.  Nyt olisi kanta hieman toinen.

Minä olen suhteellisen korkeasti koulutettu ja pystyin melko pikaisesti hankkimaan tietoa, mutta kaikille ei tämäkään ole mahdollista. Kalajoella tulin myös huomaamaan, että kaikki eivät edes halunneet myöntää totuutta, sillä se oli ja on edelleenkin heidän aiemman uskonsa vastaista. Kokemus järisytti meitä, mutta kaikki eivät kokeneet asioita yhtä voimakkaasti tai eivät tienneet, mitä heille oikeasti tapahtui.  Asioista puhuminen oli myös tavalla tai toisella tabu, sillä virallinen järjestelmä leimasi heidät melkein hulluksi, tai ainakin luulosairaiksi. Tätä leimautumista varottiin jopa niin paljon, että kun portugalilainen professori Alves-Pereira saapui paikkakunnalle kertomaan tulivoiman terveyshaitoista, eivät edes paikkakunnan terveysviranomaiset tulleet kuuntelemaan asioita. Ilmeisesti asiaa ei pidetty merkittävänä, syystä että tohtori ei ollut edes Kalajoelta.

Nyt Kalajoella on jo syntynyt lievä vastarinta myllyjä kohtaan, mutta väki on herännyt aivan liian myöhään.

Kenenkään ei siis kannata luottaa siihen, että paikallisilla asukkailla olisi oikea käsitys asiasta.  Minä sain tiedon, koska minulla oli koulutusta ja kokemusta, joiden avulla pystyin ottamaan asioista selvän.  Myllyjen rakentamispäätöksessä ei kuitenkaan kannata kovinkaan paljon nojata paikallisten asukkaiden lausuntoihin. He eivät yksinkertaisesti tiedä, mistä oikeasti on kysymys ja mitä tapahtuu, kun myllyt pyörähtävät käyntiin.

Kansanedustajilla pitäisi kuitenkin olla kyky ja velvollisuuskin hankkia tuulivoimasta oikeaa tietoa.  Tuulivoima ei ole ainoastaan vahingollista, vaan myös melko kallista, kun kokonaiskustannukset ja varavoimalat lasketaan mukaan.