Meillä on erilaisia uskontoja tuhansia. Uskonnollisia
järjestöjäkin tässä maassa on toista tuhatta, ja useimmat näistä uskovat
olevansa ainoita oikeita ja että vain heillä on tämä hyvä ja pelastava Jumala,
joka vaatii nimenomaan tämän lahkon tai seurakunnan jäsenkirjan.
Minun sanontani, joka myöskin on lainattu minua viisaammilta
ihmisiltä, kuuluu: ”Usko mihin hyvänsä, mutta älä koskaan ilman kritiikkiä”. Se
tarkoittaa lähinnä sitä, että kertoipa ”saarnamies” mitä tahansa, ota asiasta
selvää.
Kriittisyys ei siis ole sitä, että vastustat jotain asiaa,
vaan että tarkastelet sitä kaikilta kanteilta. Esimerkiksi maahanmuuttokriittisiksi
itseään kutsuvat ”mamuvastaiset” eivät suinkaan tarkastele asioiden hyviä ja
huonoja puolia, puhumattakaan siitä, että miettisivät esimerkiksi
kotouttamispolitiikkaa. He ovat yksinkertaisesti maahanmuuttovastaisia.
Sama pätee esimerkiksi tuulivoimauskovaisiin. Minkäänlaiset
faktat eivät tee minkäänlaista vaikutusta, vaikka puoli maailmaa on jo
virallisesti todennut, että tuulivoima on erittäin haitallista, taloudellisesti
kannattamatonta ja jopa vaarallista.
Englannissa on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana yli
1500 tuulivoimaonnettomuutta. Kuolemantapauksien tilastointi lopetettiin vuonne
2009, johon mennessä vuodesta 1975 alkaen oli noin 60 uhria. Terveydellisiä
haittoja tutkitaan eri puolilla maailmaa jatkuvasti. Siitä huolimatta
tuulivoimauskovaiset Suomessa ja osittain muullakin maailmassa liputtavat
puhtaan ja vaarattoman energian puolesta ilman pienintäkään tietoa tuulivoiman
todellisista vaikutuksista ja tuulivoimaloiden rakenteesta.
Sellaistahan se meillä on, meillä on sekä trollimedia ja että
virallinen media, jotka molemmat saattavat välittää täysin uskonvaraista
tietoa. Virallinen media yrittää kuitenkin jotenkin seuloa saamansa tiedon, kun
taas trollimedia julkaisee mahdollisimman tarkoitushakuisen tiedon täysin
riippumatta sen totuudenmukaisuudesta. Tällainen trollitieto puree juuri tämän
alan uskovaisiin.
Kun olen valheelle vihainen, kirjoitan joskus varsin katkeraan
sävyyn näistä uskoista. Pakolaispolitiikkaan olen suhtautunut joskus erittäin tunneperäisesti,
kun siinä on mielestäni myös inhimillinen näkökanta huomioitava. Ehkäpä minäkin
olen ”maahanmuuttokriittisiä” nimitellyt rasisteiksi, joita he minun mielestä
ovat. Joskin asteisia uskovaisiahan he joka tapauksessa ovat.
Eräs mieliaiheeni on myös ollut Karjalan pakolaisia
käsittelevät kirjoitukset. Täydellistä tietämättömyyttä tukee ”ryssän pelko”,
joka sai historioitsijat jättämään kirjoituksistaan nämä asiat pois. Karjalan
pakolaisia oli kuitenkin suuri määrä, joka pakeni sotatoimialueelta ilman
minkäänlaisia evakuointeja. Myös erilaisten määritelmien laatijat tukevat näitä
väittämiä. Pakolainen on kuulemma pakolainen vasta, kun on ylittänyt
valtakunnan rajan. No tottahan meillä niitäkin on. Mutta ihan konstailematta
voidaan todeta, että pakolainen on jotakin hätätilaa paennut henkilö.
Yhteistä Karjalan pakolaisuutta vähätteleville henkilöille
onkin se, että he eivät olleet silloin edes syntyneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti