tiistai 22. maaliskuuta 2016

Onko liian vaikeaa?

Joskus tuntuu, että Juha Sipilän kielenkäyttö on liian vaikeaa, sillä eiväthän kaikki ole insinöörejä. Melkein keskimääräisen fiksuna kaverina olen pitänyt Timo Harakkaa, mitä en kovin monesta vasemmistopoliitikosta ole sanonut. Tähän asti selkeästi älykkäimpänä olen pitänyt Erkki Tuomiojaa, jonka kommentteja Juha Sipilän lausunnoista en vielä ole kuullut. Pääsääntöisesti myönnän, että vasemmistopolitiikastakin löytyisi jotain hyvää, jos jotkut töpeksijät ymmärtäisivät pitää suunsa kiinni.

En ihan tarkoin analysoinut minäkään Sipilän lausuntoa, mutta toki ymmärsin sen sanoman. Harakka puhui puuveneestä, josta minä en taas kuulut sanaakaan. Nesteen virtaamista yleensä estetään erilaisilla tulpilla, tapailla tai suluilla. Tekniikan miehenä oli Sipilän vertaus melko luonnollinen eikä edes lipsahdus niin kuin moni soutaja tuntui ajattelevan. Jos ei ole nähnyt tulppaa tai tappia muualla kuin veneessä, niin mikäpä siinä. Voihan sitä itsensä munata arvostelemalla vaikka tuota Sipilän vertausta. Suurin osa varmasti ymmärsi, mitä Sipilä tarkoitti, eikä kovin kärkkäästi tarttunutkaan tuohon vertaukseen. 
 
 Kuvakaappaus: www.papunet.net

Ehkä tuo kielenkäyttö oli minulle tuttu sekä ammatilliselta pohjalta että myös henkilökohtaisesti siksi, että minulle on tehty viisi pallolaajennusta, joissa ikään kuin tulppa on poistettu ja elämä pääsee taas jatkumaan.

Tuskin kukaan voi vakavissaan väittää, etteikö PAM olisi ollut tulppana yhteiskuntasopimusta muodostettaessa. Minä en nimittäisi tätä "kilpailukykysopimukseksi", joksi ammattiyhdistysliike yrittää tätä vängätä. Toki kyse on myös kilpailukyvystä, mutta ennen kaikkea paljosta muusta.

Eniten ihmettelen sitä, että melkein elämän ja kuoleman kysymykseksi muodostuu työajan vuotuinen pidentäminen. Huutakoon nyt ”HEP”, kenen elämää se järkyttää.

Suurimman osan työurastani olen työskennellyt opetus- ja koulutustehtävissä. Valitettavasti olen nyt jo eläkkeellä, mutta ihan tätä istumalta lupaan tehdä joka vuosi 3 - 5 koulupäivää ilman korvausta, jos se vähänkin vaikuttaa suomalaisten elintasoon. Minun elintasoani se ei missään tapauksessa huonontaisi, enkä oikein voi käsittää, että kenenkään muunkaan.

Ihan ystävänä Juha Sipilälle sanon, että puhutaan me insinöörit yhä edelleen vertauksilla. Kyllä se suurimmalle osalle Suomen kansaa on selvempää kieltä kuin joku munkkilatina. Aina on tolleroita, jotka eivät ymmärrä edes selkosuomea.

Kun seuraava vaalikausi koittaa, olen taas ison pulman edessä, ketä äänetäisin. Selvää on, että ihan oikealle en ääntäni anna, sillä mielestäni Kokoomus on liian itsekäs politiikassaan. Vasen laita on taas täynnä idiootteja - siis minun mielestäni - joten sieltäkään ei apua löydy. Vihreät yrittävät sotkeutua asioihin, joista eivät mitään ymmärrä, ja kristilliset eivät oikeasti ole puolue lainkaan. RKP on kielipuolue ja "persut" ovat häpäisseet Suomen maineen sallimalla rasismin tässä maassa. Pienet "sirpalepuolueet" ovat sopeutumattomien temmellyskenttiä, eikä heidän sotkeutumisensa valtakunnan politiikkaan ole suotavaa.

Saa nähdä, mitä aika tuo tullessaan.

Tämäntyylisten blogien alkuperäinen ajatuskin on kaivaa esiin joitakin pahimpia epäkohtia tästä maailmasta. Kun tuo epäkohtien kaivelu minua itseänikin vaivaa, koetan nyt mahdollisimman pien laatia blogin, jossa koetan löytää jokaisesta puolueesta yhden asian, jota itsekin olisin valmis tukemaan. Toki tällaisia on joka puolueella, sillä ei kukaan ole pohjimmiltaan niin paha, etteikö kaivamalla löytäisi jotain hyvääkin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti