Kymmenen kysymystä tuulivoimauskovaisille

Nämä ovat niitä kaikkein helpoimpia kysymyksiä, joita joskus olen esittänyt omille oppilailleni. En siis varsinaisille voimalaitosmiehille, vaan ihan tuiki tavallisille tekniikan opiskelijoille. Mielestäni nämä kuuluvat yleissivistykseen, jotka jokaisen tulisi hallita ennen kuin voi ottaa mitään kantaa voimalaitoskysymyksiin.

Jos et siis ihan suoriltaan tiedä vastauksia, älä enää milloinkaan puolusta tai vastusta tuulivoimaa.

Sanalla ”roottori” tarkoitetaan yleensä jonkin laitteen pyörivää osaa. Tässä yhteydessä tarkoitan "myllyn" siipiä ja niiden muodostamaa kokonaisuutta.

Ja tässä sitten kysymykset:

1. Mikä on tuulivoimalan roottorin keskimääräinen kierrosnopeus?

2. Mikä on roottorin kehänopeus?

3. Roottorin lavat aiheuttavat matalataajuista värinää.
    Mikä on tämän värähtelyn keskimääräinen taajuus?

4. Miksi suurin osa tästä äänestä on ihmiskorvalle  kuulumatonta ääntä?

5. Kuinka kaukana tämä ääni on vielä havaittavissa?

6. Loppuuko värinä siinä vaiheessa kun ääntä ei enää kuulla?

7. Tuulivoimalan koneisto sisältää sekä hydrauliikka- että voiteluöljyä.
    Paljonko keskimäärin menee yhteen "myllyyn"?

8. Suoritetaanko laitoksissa öljynvaihtoja, ja jos suoritetaan, kuinka usein?

9. Omakotitalojen ja huoltoasemien säiliöille vaaditaan ns. vara-altaat.
    Millaiset vara-altaat on tuulivoimaloilla?

10. Minkä verran energiaa on tuottanut Suomen vanhin tuulivoimala?

Oikeasti harmittaa, että olen luvannut esittää vain kymmenen kysymystä, sillä toiset kymmenen löytyisi helposti, mutta oletan niiden menevän jo niin vaikeiksi, että vihreille aivosoluille ne olisivat liikaa.

Nämä kysymykset nyt ovat sitä tasoa, että jos näihin et osaa vastata, niin silloin sinun on parempi uskoa, että sähkö tulee pistorasiasta, eikä mitään voimaloita tarvita. Jos nyt nostaisin kysymysten vaikeusastetta, kävisi tässä samalla tavoin kuin näyttää käyneen "tuulivoimalinkeilleni". Kukaan ei niitä lue, koska kukaan ei ymmärrä niitä.

Edelleen väitän, että tuulivoimaa voidaan käyttää tehokkaasti vain purjehduksessa. Tuulivoima ei muussa käytössä ole ainakaan vihreää energiaa, eikä sillä juurikaan ole energiataloudellista merkitystä.

Niillä alueilla Saksassa, missä on eniten rakennettu tuulipuistoja, on matkailu pudonnut keskimäärin 20 %. Tämä on suoraan Saksasta tullutta faktatietoa, joka matkailuun painottavan Kalajoenkin kannattaisi ottaa vakavasti.

Tuulivoimapuisto voi olla nähtävyys yhden kerran, mutta ei siitä oikein ilo irtoa useampaan reissuun.