Toki on totta, että hallituskin on liian lepsu ja ailahtelevainen ja antaa
maan vakauden vastustajille aseet käsiin. Näissä olosuhteissa näyttää myös siltä,
että ihan ei ole perustuslakikaan mennyt perille.
Perustuslain mukaan valta tässä maassa kuuluu kansalle ja sitä käyttää kansan
valitsema eduskunta. Aloitteet eduskunnalle tekee eduskunnan valitsema hallitus,
joka sitten hylkää tai hyväksyy aloitteen joko sellaisenaan tai ehdottaa siihen
muutoksia.
Ei siis niin, että valtiovalta kuuluisi ay-liikkeelle, joka näyttää pyörittävän
hallitusta miten tahtoo.
Silmiini sattui uutinen, jossa joku ay-pomo taivasteli: ”Ei voi olla oikein,
että vain osa palkansaajista kantaa vastuun Suomen kilpailukyvystä."
Ei todella voikaan, mutta minkäs teet, kun ay-liike pistää hanttiin ihan kaikessa.
Kysyin itseltäni, että mikä osa se on.
Pitkällisen järkeilyn surauksena tulin siihen tulokseen, että ovathan ministeritkin
palkansaajia ja ehkä tuo ay-pomo tarkoittikin heitä. Siltä se nimittäin näyttää,
että Suomen järkyttävän heikko talous ei tunnu juurikaan muita huolettavan kuin
Suomen hallitusta.
Onkohan yleinen ajattelutapa mennyt sellaiseksi, että kun ministerit saavat
jo muutoinkin liian suurta palkkaa, ei ole kohtuutonta, että he yksin vastaavat
maan taloudesta?
Tuosta "ylipalkkauksesta" olen kyllä samaa mieltä, mutta nyt ei
todellakaan kannata takertua pienen kansanryhmän etuihin, vaan kyse on koko maan
tulevaisuudesta. Hallitus kuitenkin yrittää, ja ay-liike kerta toisensa jälkeen
torppaa kaikki yritykset. Näitä kapuloita ay-liikkeen klapitykkiin lataa sitten
parhaansa mukaan vasemmisto-oppositio.
Ei maan asioita näin hoideta. Kyllä tässä niin käy, että kun Suomi joutuu
EU:n valvontaan, meidän kaikkien " saavutetut edut" joutuvat romukoppaan.
Yhden neuvon nyt kerralla annan koko kansalle: lakatkaa tuijottamasta sitä,
millaisen rahan joku toinen panee kolehtihaaviin, vaan huolehtikaa siitä, että oma
osuutenne on riittävä. Vain se on se tie, joka tätä maata auttaa.
Aina on helppo sanoa, että "minähän sanoin". No niinhän minä tein
jo silloin, kun tämä hallitus nimitettiin. Kyllä minä itseäni enemmän oikeistolaisena
pidän kuin vasemmistolaisena, mutta silti olin jo silloin eri mieltä hallituksen
rakenteesta. Itsekkäästi ajattelevan Kokoomuksen tilalle olisin valinnut toisen
yhtä itsekkäästi ajattelevan SDP:n. On luultavaa, että se olisi kuitenkin helpottanut
yhteiskuntasopimuksen syntymistä. Kokonaan eri asia on sitten se, oliko tämä lainkaan
oikea tie kaikkine vatulointeineen.
Näyttää siltä, että jossakin vaiheessa jonkinnäköinen sopimus kyllä syntyy,
mutta luultavasti se on siinä vaiheessa jo niin vesitetty, että sen merkitys on
varsin vähäinen. Ainakin sen hinta tälle yhteiskunnalle on ollut kohtuuton.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti