Pakkopalalutukset

Koskaan et ole yksin ja jokaisella puolueella on joku ihan hyvä ajatus. Vaikka pidänkin vihreitä varsin omituisena porukkana, jonka poliittinen anti on varsin vähäinen, olen ollut näkevinäni, että he suhtautuvat maahanmuuttoon varsin suopeasti. Siihen ei kai ole muuta sanomista kuin että ainakin se on oikeudenmukaista. Maa, jonka kansalaisista neljännes asuu ulkomailla, ei yksinkertaisesti ole oikeutettu vastustamaan maahanmuuttoa. Ei ainakaan ennemmin kuin maastamuutto on saatu kuriin.

Matemaattispohjainen koulutukseni on saanut minut vakuuttuneeksi siitä, että tämä maailmankaikkeus on niin hieno matemaattinen järjestelmä, että se ei ole voinut syntyä sattumalta.  Uskon siis jonkin meitä ihmisiä korkeamman voiman olemassaoloon.  Uskon myös siihen, että tämä voima ei halua meidän valtaavan omia reviirejä toisten hengen kustannuksella. Jos pidämme itseämme kristittyinä, on meidän velvollisuutemme auttaa niitä, jotka joutuvat pakenemaan oman turvallisuutensa takia.  Olkoonpa turvallisuuden uhka sota tai henkilökohtainen vaino. 

Kaikkivoipaisuudessaan Suomen viranomaiset uskovat tietävänsä jokaisen henkilökohtaisen tilanteen vaivautumatta edes tutkimaan sitä.  Vedotaan Suomen turvallisuusuhkaan, vaikka tällä asialla ei juurikaan ole tekemistä tuon pakolaisen turvallisuuden kanssa.  Jos joku yhteys halutaan löytää, löytyy se pakkopalautuksista. Useimmat niin sanotusti radikalisoituneet ovat ihmisiä, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen ja elämä on muuttunut sellaiseksi, että tunnelin päässä ei oikein valoa näy. Näinhän oli tilanne myöskin Turun puukotustapauksessa. Nuori mies sekosi, koska kansa, johon hän oli luottanut, pettikin hänet.

https://yle.fi/uutiset/osasto/news/deportation_cancelled_after_protests_at_helsinki_airport/9692083

Suomen turvapaikkapolitiikka perustuu lähtökohtaisesti muukalaisvihaan.  Tutkitaan mukamas mahdollisen palautusmaan turvallisuustilanne. Se on asia, jota me emme voi tietää, emme ainakaan sitä uhkaa, joka kyseiseen henkilöön mahdollisesti kohdistuu.  Kysymys on siis henkilön turvallisuudesta, eikä suinkaan maan turvallisuudesta. Jos maan turvallisuus olisi uhattuna, sinne pitäisi lähettää rauhanturvaajia ja mahdollisesti sotaväkeä.

Ymmärrän hyvin, että meidän asiamme on ensisijaisesti huolehtia oman maamme turvallisuudesta.  Se ei tule autetuksi sillä, että tutkimme jonkin henkilön vaarallisuuden Suomen kannalta. Näitähän meillä tosin riittää omasta takaakin, mutta jos jotain on tutkittava, niin tutkittakoon sitten näiden turvapaikanhakijoiden taustat.  

Kyllä minä henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että turvapaikka tulisi myöntää jokaiselle, joka sitä oikeasti hakee. On jokseenkin varmaa, että kukaan ei pakene kotimaastaan, jos siihen ei ole syytä. 

Turvapaikan saamisen edellytykseksi pitäisikin panna sitoutuminen Suomen lakiin ja järjestelmään. Velvollisuus kielen ja kulttuurin opiskeluun, sekä sen jälkeen aktiivinen työnhaku.

Selvää on, että rikollisten piilopaikaksi Suomi ei voi muodostua.  En myöskään päästäisi koskaan takasin niitä, jotka lähtisivät välillä taistelijoiksi entiseen kotimahansa.

Mihinkään pakolaistulvaan Suomi ei voi koskaan vedota. Kansainvälisesti ottaen tänne tulee todella vähän porukkaa.  Toistan toistamisen jälkeenkin, että vain saman verran kuin suurehkossa urheilutapahtumassa on yleisöä.