Kohtuuton verotus

Suomessa vuosikausia työtä tehneenä olen minäkin kiukutellut suomalaisesta verotuksesta. Se on kansallinen tapa, vaikka useimmat eivät osaa oikeasti vastustaa muuta kuin sitä, että veroja yleensä peritään ja että koko maa on verolle pantu. Verotus on kuitenkin kautta aikojen ollut välttämätön paha, jotta yhteiskunta ylipäätään voisi elää ja tarvittavia palveluja ylläpitää. Kun keisari Augustus julisti, että koko maa oli ”verolle pantava”, sai alkunsa tuo yleinen käytäntö, jonka mukaan tiettyjä rakennelmia ja tehtäviä ylläpidettiin yhteisesti. Yhä edelleen nuo palvelut ovat erilaisia erilaisissa valtioissa ja myös verotuksen rakenteet poikkeavat kovin suuresti toisistaan. On maita, joissa valtio hankkii osan tuloistaan hallinnoimalla omistamiaan yrityksillä ja käyttämällä hyväkseen kansallista varallisuutta, kuten öljyä, mineraaleja tai vaikkapa puuta.

Verotus ei todellakaan ole ainoa keino, vaikka meillä Suomessa se näyttää sellaiseksi jäävän. Jos emme osaa käyttää puuta muuhun kuin paperin valmistukseen, tai haluamme lahjoittaa kaikki mineraalirikkaudet ulkomaalaisille yhtiöille, niin minkäpä sille sitten voi. Onhan se tietysti hyvä, että edes joku pyörittää meidän kymmeniä kaivosteollisuuden yrityksiä, mutta oliko se nyt ihan välttämätöntä lahjoittaa kaikki sen tuotanto ulkomaille. Eikö todellakaan tämä verotuksen luvattu maa pysty säätämään veroa, joka takaisi edes pienen osan tuosta omaisuuden siirrosta hyödyttävän myös tätä kansaa?

Kun sanon, että en ota kantaa siihen. onko Suomen kokonaisveroaste liian pieni tai liiansuuri, saattaa moni ihmetellä, että mitä minä sitten tarkoitan puhuessani kohtuuttomasta  verotuksesta. Meillä on kohtuuttoman suuret palkkaerot. Väitän, että jos saman työnantajan palveluksessa oleva DI saa palkkaa vain neljänneksen suunnilleen samantasoisen koulutuksen omaavan terveyskeskuslääkärin palkasta, voitanee puhua kohtuuttoman suurista palkkaeroista. No ihan kaikkien kuntien ja kaupunkien kohdalla tämä ei ehkä sellaisenaan pidä paikkaansa, mutta näitä tapauksia on. Kun tähän on ajauduttu, niin ainut tapa oikaista noita vääryyksiä on veropolitiikka, jossa progressio on säädetty riittävän jyrkäksi. Sekin hyvä puoli tässä olisi, että se koskisi tasapuolisesti kaikkia ammattiryhmiä.

Alun alkaen en ajatellut edes tätä palkan verotusta, vaikka se nyt tulikin mieleeni ja hieman tästä jyrähdin. Joku saattaisi jopa luulla, että vastustan suurituloisten tuloja yleensä. Ei, en toki. Pitäkööt vaan tulonsa, sillä tuskinpa he sen enempää syövät kuin muutkaan ihmiset. Kohtuuttomana pidän niitä veroja, jotka lankeavat maksettavaksi silloinkin, kun ei mitään tuloja ole syntynyt eikä ole edes tiedossa, tuleeko näitä tuloja koskaan.

Miettikääpä tilannetta perheyrityksessä, jonka perustaja kuolee ja yritys jää vaikkapa kahden pojan harteille. Pojat ovat työskennelleet yrityksessä vuosikaudet, joten on aivan luonnollista, että he jatkavat toimintaa. Mitä tapahtuukaan? Ville verottaja laskee, että yrityksen arvo on jonkinlainen määrä euroja. Kun tämä summa jaetaan kahdella, saadaan se summa, josta verottaja määrää perintöveron näille pojille. Höpsis.. mitä nämä pojat oikeasti perivät? He perivät pääsääntöisesti ne työpaikat, jotka heillä jo oli. Rahaa ei ole tullut ropoakaan, mutta verottaja on päättänyt, että jotakin pitää verottaa. Tosiasiallisesti työpaikkojen lisäksi nämä pojat ovat perineet vastuuta ja vaikeuksia, joita heillä ei ehkä ennen ollut. Jos tehdään niin, niin kuin usein tehdään, että perintöveron maksuun irrotetaan osa firman varallisuudesta. on muistettava, että myös tämä osuus on verotettavaa tuloa näille pojille.

Tämäntyyppistä verotusta minä pidän kohtuuttomana enkä yhtään ihmettele, jos ihmisillä on halua siirtää omaisuutensa ja liiketoimintansa ulkomaille. Tämäntapaista verotusta esimerkiksi Saksassa ei tunneta. On oikein verottaa rahavirtoja, mutta täysin kohtuutonta verottaa odotusarvoja, joista ei todellisuudessa edes tiedetä.

Kyllä Ville verottaja saisi pitää näppinsä kurissa siihen saakka, kunnes raha alkaa liikkua.