Ääni
syntyy, kun kappale värähtelee tai tärisee. Se synnyttää ilmamolekyylien
tihentymiä tai harventumia eli ns. ääniaaltoja. Tästä syntyy ketjureaktio ja
värähtely etenee. Ääni heittelee ilmamolekyylejä
edestakaisin. Kun ääni kohtaa jonkin esteen, välittyy värähtely ilmasta tähän
esteeseen. Äänen värähtelytiheys
ilmoitetaan hertseinä (Hz). Yksi hertsi on
yksi värähdys sekunnissa ja se on niin matala ääni, että sitä ei ihmisen korva
kuule. Korvan aisitimusalue alkaa
yleensä 15 Hz:n paikkeilta jatkuen aina 20 000 Hz:n
alueelle. Kuuluvuusalueen alapuolella
puhutaan ns. ultra-aalloista ja sitä tiheämmät värähtelyt muodostavat
infraääniä, joita ihmiskorva ei myöskään kuule.
Tuulivoimalaitokset
synnyttävät monenlaisia ääniä, mutta kaikille näille yhteinen tekijä on matala
taajuus, joka harvenee mentäessä äänilähteestä kauemmaksi. Joissakin
tapauksissa, hieman lämpötilastakin johtuen, saattaa syntyä harha, että ääni,
eli värähtely, häviää jonkin matkan päässä. Näinhän ei luonnollisesti ole, vaan
äänentaajuus on saavuttanut tason, jota ihmiskorva ei kuule. Täysin riippumatta siitä, kuuleeko korva
kyseisen äänen vaiko ei, ääniaallot etenevät ja osuessaan johonkin kohteeseen
yrittävät värisyttää tätä.
Se,
aiheuttaako tuo värähtely suuremman vai pienemmän vahingon, riippuu puhtaasti
siitä, millä teholla tuo ääni lähetetään matkaan ja millä teholla se kohtaa
”vastuksen”. Tässä tapauksessa en puhu
äänenvoimakkuudesta, joka ilmoitetaan desibeleinä (db), vaan puhtaasti tehosta,
joka nykyisin lähes poikkeuksetta ilmoitetaan watteina. Tuulivoimalaitokset
täällä Suomessa ovat pääasiassa 2 – 5 MW, joka tarkoittaa 2.000.000 – 5.000.000
W. Vaikka tuulivoimala erittäin harvoin
yltää lähellekään ilmoitettua maksimitehoaan, on kyseessä kuitenkin ihmisen
terveyden kannalta valtava teho. Tällä
teholla lähetetty värähtely saattaa repiä ihmisten ja eläinten kehoa tosi
pahasti.
Yleensä
elollinen keho ei resonoi värähtelyn mukaan, mutta monenlaista vahinkoa se voi
aiheuttaa. Tästä saattaa seurata ns. vibroelastinen oireyhtymä, jonka
seurauksena eläimille ja mahdollisesti ihmisillekin syntyy epämuodostuneita,
jopa kuolleita jälkeläisiä.
Tuulivoimayhtiöt pääsevät yleensä kuin ”koira veräjästä”, sillä on
erittäin vaikea näyttää toteen että nuo tapaukset - samoin kun muutkin
sairaudet ja kuolemantapaukset. - ovat aiheutuneet nimenomaan tuulivoimaloista.
En
tiedä, mitä äänen ominaisuutta tuulivoimayhtiöt mittaavat antaessaan ns.
turva-alue normeja, mutta missään tapauksessa eivät mittaukset ole kohdistuneet
todellisiin värähtelyihin. Kyse ei
todellakaan ole siitä, mitä me kuulemme, vaan siitä mitä todella tapahtuu.
Kun
värähtelyjä lähetetään miljoonien wattien teholla, on suorastaan lapsellista
kuvitella, että parin kilometrin päässä kohteesta olisi jo turvallista. Terveydelle vaarallinen ja muutoinkin
haitallinen värähtely etenee kymmenien kilometrien päähän ilman lämpötilasta ja
maastosta riippuen.
Norsulla
on kyky havaita nuo värähtelyt useidenkin kymmenien kilometrien päässä, mutta
valitettavasti meillä on melko vähän norsuja.
Tuulivoimaloiden teho tosiaan on nykyään tuolla 2-5MW luokassa, joka on käsittääkseni se pätöteho, jolla voimalasta pystytään mitoituksen mukaisissa olosuhteissa syöttämään energiaa sähköverkkoon. Tämän kirjoituksen perusteella on kuitenkin ymmärrettävissä, että esimerkiksi 3,5MW tehoinen voimala lähettäisi äänivärähtelyjä tuolla koko 3,5MW tehollaan. Tällöin tilanne olisi suoraan se, ettei voimalasta syötettäisi sähköverkkoon wattiakaan energiaa.
VastaaPoistaVoisin väittää, ettei nykyaikaisissa voimaloissa tuota hukkaenergiaa (loistehoa) haluta tuottaa kovin paljoa. Hukkaenergiaksi on luettavissa mm. ääneksi muuttuva energia, vaihteiston tehohäviö ja generaattorin tehohäviöt.
Kannattaa myös tutustua äänen tuottamisen teoriaan tarkemmin. Otan esimerkiksi kaiuttimen, johon syötetään signaalia 5W teholla. Kaiutin muuttaa signaalin mm. liike-energiaksi, lämpöenergiaksi ja äänivärähtelyiksi. Lisäksi kaiuttimessa tapahtuu sähkömagneetissa tehohäviötä. Tällöin ollaan tilanteessa, jossa tuosta 5W signaalista muuttuu äänivärähtelyksi vain murto-osa. Tämä romuttaa täysin tämän sivun kirjoituksen teorian.
Ehdottaisinkin kirjoituksesi korjaamista, ettei ihmisille tule väärää kuvaa voimaloiten äänitehosta. Jos tuo kirjoituksesi olisi totta, niin tilanne olisi oikeasti pelottava, mutta silloin tuulivoimalat eivät tuottaisi yhtään energiaa sähköverkkoon.
Terv. Pentti Mäkynen, tuulivoimaloiden vastustaja Ilmajoelta.
Äänen tuottaminen on ilmamolekyylien keskinäistä värähtelyä. Jos värähtelyn taajuus on hyvin matala tai tietyn taajuuden yläpuolella, ihmiskorva ei sitä kuule. Tuulivoimalobbarit ovat keskittyneet vain siihen värähtelyyn, joka kuuluu äänenä. Kallan kuvernööri halusi painottaa sitä, että värähtelyä on myös kuuloalueen ulkopuolella eikä värähtely ole sama asia kuin tehohäviö. Lentokone, joka ylittää äänen nopeuden ja sen aiheuttama pamaus kuullaan maassa kilometrienkin päässä, ei putoa alas, ei moottorin teho häviä olemattomiin.
PoistaSen sijaan totta on, että tuulivoimalaitoksen tuottama energia on varsin vähäinen. Ei aivan nolla, mutta kun meillä oli talvella energiapula, meidän oma tuulivoimakapasiteetti nimellisteholtaan olisi riittänyt tuottamaan tarvittavan energian yli 600 MW, mutta saatiin vain 49 MW... joka riitti tuulivoimaloiden omiin tarpeisiin.
Tuulivoima on sekundaenergia, josta pitäisi maksaa asianmukainen sekundaenergian hinta, eli hyvin vähän. On säädetty systeemi, jolla niille maksetaan priimaenergian hinta, mikä on piiloavustusta !
VastaaPoista