Parempi tietää kuin luulla

Olin kyllä jo ajatellut hieman löysätä tuulivoiman vastustamisestakin, kun olin päätynyt ratkaisuun muuttaa pois noiden häkkyröiden ulottuvilta, mutta kun tässä ajan saatossa olen saanut milloin minkinlaisia kehotuksia tutustua milloin äänen syntymekanismiin ja milloin taas tehohäviöihin, ajattelin vielä kerran kirjoittaa tästä aiheesta. Muun muassa noita aiheita olen opettanut vuosikausia, joten en nyt ehkä enää eläkkeellä ollessani aio tuhlata kalliita päiviä opiskelemalla alaa, jonka jo tunnen.

Ensimmäiseksi kerron, että äänen voimakkuus on paljolti subjektiivinen kokemus, mutta sille on kyllä kehitetty yksikkökin, jota voidaan joskus käyttää arvioitaessa suurin piirtein metelin tasoa. Tämä yksikkö on soni tai sooni, niin kuin se Suomessa yleensä sanotaan. Yksi soni on 1000 Hz siniaallon äänekkyys, kun äänipainetaso on 40 dB eli foonia. Yleensä ei mittauksissa juurikaan käytetä soneja yksikkönä, koska se on paitsi monimutkainen, niin myös suurelle yleisölle täysin vieras yksikkö.

Yhtä vaikea on laskea äänen tehokkuus, jos yksikkönä käytetään yleistä tehon yksikköä wattia. Missään tapauksessa ei äänenvoimakkuudella tarkoiteta äänilähteen tehohäviöitä, vaikka jossakin vaiheessa taisinkin mainita, että noiden myllyjen nimellisteho on n. 2 - 5 MW. Sillä halusin vain kuvata sitä, kuinka järeästä kalustosta oikeasti on kysymys. Niistä lähtevä ääni syntyy aivan muulla kun generaattorissa, eikä äänellä ole mitään tekemistä häviöiden kanssa. Toki tuulivoimalan häviötkin ovat mittavat, sillä maailmalla yleensä on päädytty alle 20% hyötysuhteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että meillä Suomessakaan ei pyörisi yhtään myllyä, jos me veronmaksajat emme pitäisi niitä pystyssä.

Ei tätä Kallan kuvernööriä kukaan jaksa lukea, jos yritän selittää asiat liian tieteellisesti. Koetan siis käyttää vertauksia, jotka tavallinen kansakin ymmärtää. Ei siis tarvitse pelätä, että vaikka tuulimyllyn aiheuttama molekyylien värähtely ja siniaalto jatkuukin kymmenien kilometrien päähän, se ei heikennä myllyn tehoja. Varmasti monella on kokemuksia siitä paukauksesta, joka kuuluu maanpinnalle asti, kun lentokone rikkoo äänivallin. Olkaa huoletta, ei se ole koneen moottori, joka pamahtaa, eikä sen teho mihinkään laske. Ihan lentokelpoinen värkkikalu se on edelleen. 

Se, että tuulimyllyjen näennäisteho on todellisuudessa hyvin lähellä nollaa, johtuu taas monista muista syistä, joita en nyt ala selvittämään. Esimerkkinä kuitenkin toimikoon viimeisimpänä pakkaskautena tarvittu sähkön lisäys. Jouduimme ostamaan yli 600 MW sähköä sekä pohjoismaisesta sähköpörssistä että Venäjältä. Meillä oli silloin kyllä valmiina 260 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu nimellisteho, joka on siis se käytetty laskentayksikkö, oli tuo yli 600 MW. Ongelma oli vain se, että nuo laitokset pystyivät todellisuudessa tuottamaan vain vajaan 50 MW, joka meni niiden omaan tarpeeseen. 

Lähde:
https://edmhdotme.wordpress.com/2014/09/24/renewable-energy-solar-and-wind-power-compared-with-gas-fired-generation-usa-germany-uk/

Siis todellakin saatiin laitoksista vain lähes nollatulos. Se on siis todellisuutta eikä vain teoriaa.

Tällaista siis tällä kertaa.

Jos siis olet tuulivoiman kannattaja, se on sellaisenaan hyvä peruste hankkia lisää tietoa. Edelleen rohkenen väittää, että yksikään ihminen, joka tietää alasta jotain, ei voi kannattaa tuulivoimaa. Jotenkin lapselliselta tuntuu, että esitätte tuulivoimalle myönteisiä argumentteja, jotka ovat suoraan tuulivoimalobbareiden suusta, ja allekirjoitatte sitten kommenttiin "tuulivoiman vastustaja". On totta, että en minä kaikkea käsitä... en käsitä esimerkiksi sitä, kuinka joku voi olla tuulivoiman kannattaja. Sehän tarkoittaa sitä, että kannatamme yksityisille osakeyhtiöille myönnettävää veronkanto-oikeutta. Vai miksi te tuulivoimatukea kuvittelette?