Tuulesta voimaa

En minä kollegojeni asiantuntemusta epäile, mutta joskus vain tuntuu siltä, että koska liiketaloudellinen ajattelu pyrkii ohittamaan tosiasiat, niin minkäs voin, että tuntuu kuin puppua puhuttaisiin. Erittäin voimallisena tämä tunne nousi pintaan, kun jokaiseen kotiin jaettiin lehtinen, jonka nimi oli sama kuin tämän kirjoituksen otsikko. Kirjoitukset toki vaikuttivat kovasti asiantuntevilta, ja tätä vaikutelmaa oli pyritty vahvistamaan latomalla kirjoittajien CV lähes kokonaisena jutun yhteyteen. Taisi kuitenkin jäädä mainitsematta, että ihan omasta bisneksestähän tässä on kysymys ja te veronmaksajat saatte maksaa tämän. Puutui vain maininta, että ”enhän minä muuten viitsisi tällaista puppua kirjoittaakaan.” Kirjoittajien CV:stä voi kyllä päätellä, että asiantuntemusta on, mutta totuudenrakkaus ei ihan se vahvin puoli ole.

On täysin totta, että tuulienergia on lähes saasteetonta, enkä minäkään usko äänihaittoihin. Kun hyvällä tuulella ”myllyn” lavan kärki liikkuu 150 – 200 km/h, jopa nopeamminkin, on kyseessä melkoinen linko, joka saattaa heitellä vaikkapa jäätä melko pitkälle. Pitkälle olisi voinut lentää myös Pyhäjoella katkennut siipi, jos pahasti olisi sattunut. No ei aiheuttanut vahinkoja, enkä minä näitä vaaratekijöitä edes kovin suurena pidäkään. Mielestäni on kuitenkin täysin väärin, että kotimaista työtä hehkutetaan, vaikka ainakin täällä Kalajoella jokainen ”mylly” rakennetaan ulkomaalaisista osista ulkomaalaisella työvoimalla. Ainoita hyötyjiä ovat satama, loppumatkan kuljetuksista vastaavat yritykset sekä hotelit, jotka majoittavat ulkomaalaiset rakentajat. Mistään satojen suomalaisten työllistämisprojektista ei siis todellakaan ole kyse.

En myöskään tiedä yhtään tuulivoimalaa Suomessa, joka olisi pyörinyt 20 vuotta. Arvio ajasta on rankasti liioiteltu. ”Myllyjen” arvioitu keskimääräinen käyttöikä on 10 – 12 vvuotta, ja se on se aika jossa ”mylly” juuri ja juuri tuottaa perustamiskustannukset. Jos ne todella aiotaan alle vuodessa kuolettaa, tarvitaan valtion auttavaa kättä melko runsaasti. Kokemuksesta myös tiedetään, että voimaloiden hyötysuhde on parhaimmillaankin vain n. 30%, joten monet maksimitehoon perustuvat laskelmat ovat täyttä utopiaa.

En oikeasti tuulivoimaa vastusta, mutta vastustan totuuden vastaisia argumentteja, joilla näitä hankkeita pyritään puolustelemaan. Tosiasia lienee, että kyseessä on varsin epävarma, huonosti säädeltävissä oleva energia, jota saadaan silloin, kun satutaan saamaan. Lisäksi se tuskin koskaan tulee itse itseään kannattamaan, mutta on toki saasteetonta ja saahan siitä sitten paljon torneja, joille voidaan jotain uusiokäyttöä keksiä. Kalajoen satamassa on yksi sellainen nähtävänä. Se lienee jonkin puhelinyhtiön linkkinä. Siivet on poistettu, enkä tiedä mitä niille on tehty.

 

Kun näitä laitoksia sitten 10 – 15 v kuluttua aletaan purkaa, niin toivotaan, että silloin toteutuu tuo unelma satojen suomalaisten työpaikoista. Pahinta on, jos skenaario siitä, että myllyjen purkaminen jäisi maanomistajan vastuulle, toteutuisi. Mahdollistahan se on, mutta siitä ei tiettävästi vielä ole kokemuksia ainakaan suuremmassa mittakaavassa.

Kyllä täällä Kalajoella lähes aina tuulee, niin että hyvähän se on, jos siitä olisi jotain hyötyäkin. Kunta saa kuulemma vuokratuloja ja jonkin euron myös rakennusluvista, mutta siihen se hyöty taitaa jäädäkin. Tuskin nuo ”myllyt” edes niin erikoisia ovat, että niistä turistinähtävyydeksi olisi. Ovatpahan hyvänä esimerkkinä ulkomaalaisesta osaamisesta, jota kyllä Suomestakin löytyisi, mutta on niin kallista että ei kannata. 

 

Edelleen olen sitä mieltä, että tuulivoimaloiden parissa saa toki puuhastella, mutta paras hyöty tuulesta saadaan purjehduksessa.