Mitä mätää Kreikassa

Olin 60 -70-lukujen taitteessa töissä Scanian hyttitehtaalla Oskarshamnissa, jossa oli paljon ulkomaalaisia. Suurin osa suomalaisia, mutta myös paljon jugoslaaveja sekä kreikkalaisia. Jo silloin tajusin, kuinka vahvasti koko Ruotsin hyvinvointi nojasi ulkomaalaisiin. Häpeäkseni täytyy myöntää, että suurin ongelmia aiheuttanut ryhmä oli suomalaiset. Toki suomalaiset olivat hyviä työntekijöitä ja tekivätkin yleensä ne kaikkein ikävimmät ja raskaimmat hommat, joita ruotsalaiset eivät halunneet tehdä. Hieman sama rooli oli kreikkalaisilla ja ”juksuilla”, ja näinhän se näyttää olevan myös Suomessa. On suuri määrä tehtäviä, joita tekemään tarvitaan ulkomaalaisia, vaikka osa kansasta roikkuu kortistossa ja kadehtii niitä lastenvaunuja, jotka oletetaan ”mamujen” saaneen sosiaalivirastosta.

Näistä kyseisistä vaunuista on jo riittävästi puhuttu, mutta hälyhän niistä nousi, kun peräti kansanedustajatasoinen ihminen huuteli huhujen perään. Tarvittiin vallan Helsingin sosiaaliviraston päällikkö todistamaan, että todennäköisesti ihan omilla rahoillaan on ostanut ja että ei ”sossulla” ole mitään erillisohjetta ulkomaalaisia varten.

Hieman samantapaisen havainnon tein siis ulkomaalaisista työntekijöistä Ruotsissa. Suomalaiset erottautuivat sekä huonoimmasta että parhaasta päästä, mutta kreikkalaiset yleensä vain siitä paremmasta neljänneksestä. Johtuneeko sitten siitä, että Kreikasta ei ihan saamaton viitsinyt lähteä näin kauaksi, mutta Suomesta monet rikolliset, juopot ja muut elintasopakolaiset livahtivat helposti ylitettävän länsirajan toiselle puolelle. Se otti siihen aikaan vastaan kaikki, ketkä kynnelle kykenivät. Ruotsissa erottuivat sitten ”sossun” elätit ja työntekijät toisistaan. Näihin ”sossun” elätteihin kreikkalaiset eivät yleensä kuuluneet, vaan pääasiallisesti suomalaiset olivat se suurin ulkomaalaisryhmä tässä virastossa.

Vaikea sanoa, kun en kieltä ymmärtänyt, kuinka totuudessa pysyvää väkeä kreikkalaiset sitten muuten olivat, mutta tuskinpa mitenkään erityisen epärehellisiä. Tästä syystä olenkin ihmetellyt, mistä ne ”ketkut” sinne valtion johtopaikoille ovat putkahtaneet, kun näiden ahkerien ja rehellisten työntekijöiden lisäksi maassa on erittäin rikkaita laivanvarustajia ja muita liikemiehiä? Onko todella niin, että sinne hallitukseen on sitten lakaistu se Kreikan roskasakki, joka ei oikein ole muuta toimeentuloa keksinyt kuin korruption, varastamisen ja valehtelun. Ajattelutapa tuntuu olevan: ”Kun parista konkurssista on jo selvitty, niin eiköhän tässäkin onnistuta jymäyttämään tyhmempiä.” Jotenkin tuntuu, että jo niiden pari aikaisempaa konkurssia olisi pitänyt soitella hälytyskelloja, eikä niitä ainakaan pitäisi pitää esimerkkinä siitä, kuinka huolettomasti voidaan vararikkoon suhtautua.

 Jos on Kreikassa vikaa, niin niin on myöskin EU:ssa. Kun unioni on sai selville, että Kreikka ei täyttänyt edes unionin jäsenvaatimuksia silloinkaan, kun se liittyi jäseneksi, vaan väärensi taseensa päästäkseen Euroopan lihapatojen ääreen, niin olisi unionin pitänyt kylmästi potkasta tuo ”nilviäinen” pihalle. Eiväthän kreikkalaiset mitään tyhmiä ole, sillä kyseessä on todella vanha sivistysvaltio, joka on vain hieman rappeutunut eurooppalaisen auringon paisteessa. Totta kai he huomasivat, että on ihan eri asia luvata ja täyttää lupaukset. Aivan kuten poliitikot kaikkialla maailmassa ovat todenneet! Ei kuitenkaan aivan yleistä ole, että velkaa otetaan velan päälle ja ainut rehellisyyden pilkahdus koetaan, kun pääministeri selkeästi ilmoittaa, että edes vanhoja velkoja ei makseta, mutta uutta pitäisi saada. Ja Euroopasta löytyy idiootteja, jotka edelleen nimittävät avustuspaketteja lainaksi, vaikka lähes kaikki asiantuntijat kuin yhdestä suusta toteavat, että noita rahoja ei nähdä milloinkaan. Pyydetään vain selostuksia selostusten perään, vaikka hyvin pitäisi tietää, että helppohan noita selostuksia on laatia, jos ei niitä sitten aiota noudattaa.

Onneksi suomalaiset ovat jo oppinsa saaneet, ja nyt todella voidaan sanoa, ettei täällä enää löydy niitä, jotka vieläkin nimittävät noita Kreikalle annettuja lahjoituspaketteja ”hyväksi bisnekseksi”. Toki on tosiaan edellisten hallitusten vika, että mukaan mentiin, mutta sanottakoon tätä sitten vaikka humanitääriseksi avuksi. Totta kuitenkin on, että maailmassa olisi ihmisiä, jotka enemmänkin tarvitsivat apua kuin kreikkalaiset. Eihän se tietenkään Kreikan kansan vika ole, että metsään on menty, mutta kyllä maailmanlaajuisesta kommunismin kaatumisesta olisi pitänyt oppia, että ihan vasemmasta laidasta ei apu taida tulla.

Kansainvälinen tapa tuntuu olevan, että ne, jotka osaavat, hoitavat omia asioitaan ja ne, jotka eivät oikeastaan mitään osaa, sotkevat toistenkin asioita. Esimerkkejä tästä löytyy lähempääkin kuin Kreikasta, mutta Kreikka on nyt sotkenut asiansa vain tavallista vankemmin.