On meitä joka junaan

Näyttää se vaan pitävän paikkansa, että meitä on joka lähtöön ja vielä tasoitusajoonkin.  Sen olen jo kuullut, että "politiikka on likaista peliä" ja 100% allekirjoitan sen.  Kun "persut" oli vielä pieni puolue, ei silloisella kotipaikkakunnallani Ähtärissä ainakaan mitään sisäisiä riitoja ollut.  Jotkut olivat asioista toista mieltä kuin jotkut toiset, mutta näitä erimielisyyksiä ei yleensä käsitelty julkisuudessa, ja ne jätettiin varsinaisten teemojen ulkopuolelle.  Täytyy myöntää, että en erityisen innokas poliitikko ollutkaan, eikä minulla ollut pyrkyä mihinkään, vaikka toki tiesin, että "pääni menoksi" oli melko suuriakin suunnitelmia.  Joitakin pikku luottamustehtäviä hoidin, mutta esimerkiksi kunnallisvaaleihin en halunnut lähteä mukaan.

Täällä Kalajoella tilanne sitten muuttui. Ehkä puolue oli kasvanut liian suureksi, ja osa paikallisyhdistyksen jäsenistä oli jostakin asiasta minulle kateellisia. Olisikohan ollut se, että olin täysin omassa luokassani niin poliittisen kokemukseni kuin myös koulutukseni vuoksi?  Olin tullut tänne rauhallisia eläkepäiviä viettämään, mutta kun vallan kansanedustajatasolta minua pyydettiin auttamaan puoluetta, niin lupasin, vaikka sisäinen palo oli sammunut.  Olin kyllä kunnallisvaaleissakin ehdokkaana, mutta hyvin vähän tein henkilökohtaista vaalityötä. En edes tiedä halusinko valtuustoon, sillä ainakin kerran muistan suositelleeni äänestäjille paikallisia "mamuja". Kaksihan heitä oli, ja toisesta  tulikin sitten puolueen ääniharava täällä Kalajoella.

No, tuo kaikki on menneiden muistelua. Täytyy kuitenkin myöntää, että joskus minä mieleni pahoitin, kun kuulin tarinoita, joissa ei ollut edes sen vertaa perää, että olisi voitu sanoa, että "ei savua ilman tulta". Tarkoitukseni ei toki ole kaivella mitään, mutta rehellisesti pitää myöntää, että pahalta tuntui, kun joku oikeasti rikollinen pyrki väittämään minun tehneen jonkin rikoksen. Tietenkään en ole tehnyt mitään väärää ketään kohtaan.  Kukaan ei oikeastaan ole osoittanutkaan mitään väärää tapahtuneen, koska se olisi ollutkin mahdotonta. Nimittelemällä minua henkilökohtaisesti kai saavutettiinkin se tarkoitus joka sillä oli: saatiin minut pahoittamaan mieleni. Joskus jopa joku sanoi tehneensä tutkintapyynnön, ja toinen uhkasi rikosilmoituksella. En minä niistä mieltäni pahoittanut, sillä olisihan ainakin saatu virallinen vahvistus, että missään asiassa ei ole perää. Ehkä minä pahoitinkin mieleni siitä, että olin pitänyt ystävinäni täydellisiä tolleroita ja pahansuopia kiipijöitä, jopa rikollisiakin. 

 

Noh… nuo asiat ovat aikaa sitten lakanneet vaivaamasta mieltäni, mutta joskus olen kohdannut jos jonkinlaista nimittelyä tämän blogin lukijoilta. Ei suurimmalta osalta, vaan joiltakin rasistisen siiven edustajilta..näin oletan.  Kimmokkeen tähän kirjoitukseen sain eräänä aamuna loikoillessani sängyllä ja kuunnellessani radiota. En muista edes ohjelman nimeä, mutta joku kirjailija kai se oli, jota haastateltiin. Eräs hänen kommenteistaan kuului: " Ei minun ihmisarvoni siitä kärsi, jos joku haukkuu minua."  Jotenkin tuo kommenti herätti minut.  Niinpä niin! Miksi minunkaan pitäisi välittää siitä, mitä joku pikkusielu minusta ajattelee? Uskon, että eivät edes ajattele, mutta näkevät sen keinona raivata itselleen tilaa.  Vahinko, että minun on pitänyt erota "persuista", sillä näen siinä puolueessa edelleen paljon hyvää, mutta en yksinkertaisesti voi kuunnella ja katsella puolueen rasistisen siiven mellakointia.

Täällä Kalajoella ei enää sitä ongelmaa ole, ja uskon, että puolue nousisi uskottavien joukkoon, jos rasistinen siipi saataisiin pois poliittiselta kartalta.  En tiedä, mitä James Hirvisaaren erottamisen taakse kätkeytyi, mutta jokseenkin varmaa on, että "persujen" porukassa yhä vielä on ihmisiä, jotka ainakin julkisuudessa ovat "mokailleet" pahemmin kuin Hirvisaari.

Sellaista elämä on. Aina ei voi voittaa, vaikka kuinka väittäisi, ettei ollut "korkea maila". Oli se jos tuomari niin viheltänyt. Yleensä nuo videotarkistuksetkin vain vahvistavat tuomarin olleen oikeassa. Elämässä ei näitä tarkistuksia ole, mutta kyllä minä siihen luotan, että pääsääntöisesti täälläkin tuomarit ovat oikeassa.