Olen varmaan kirjoittanut jo rasismista niin paljon, että ranteita pakottaa. Niin kauan kuin meillä on näitä Hitlerin opetuslapsia, en kuitenkaan pääse tästä aiheesta eroon. Lähes päivittäin törmään rasistisiin kirjoituksiin, rasistisiin tekoihin ja rasistisiin väitteisiin. En likikään aina ole itsekään pystynyt Jeesuksen oppien mukaisesti elämään, mutta kyllä minä silti pidän kovasti Raamatun vastaisena tuota luonteen kieroumaa, jota ”maahanmuutokriittisyydeksi” on koetettu naamioida.
Rasismi
on rasismia ja maahanmuuttokriittisyys maahanmuuttokriittisyyttä.
Maahanmuuttokiriittisyys edellyttää asioiden tuntemusta, jota rasismissa ei
tarvita. Harvoin sitä myöskään näillä rasisteilla on, sillä suhteellisen pitkä
kokemukseni on osoittanut, että pääasiallisesti tieto on jäänyt huhupuheiden
tasolle ja pulpahtaa sitten pintaan lastenvaunujen muodossa, joita väitetään
sosiaaliviraston antamiksi. En tiedä mikä tässä kyseisessä asiassa on totuus,
mutta olen antanut itselleni kertoa, että kyseiset vaunut oli ostettu kirpputorilta
eikä sosiaaliviranomaisilla ollut mitään roolia niiden hankinnassa.
Kun
itsekin olen ollut ”mamu” ulkomailla ja pakolaisena täällä kotimaassani, on
näihin asioihin liittyvä viranomaistoiminta minua aina liikuttanut. Suomi ei
todellakaan voi ylpeillä maahanmuuttopolitiikalla, joten arvosteltavaa siitä
löytyy, mutta ihan toiseen suuntaan kuin nämä rasistit antavat ymmärtää. Teoriassa
meillä on reitti maahanmuutolle ja kotoutumiselle. Täytyy vain tietää, miten
mikin järjestelmä toimii ja osata luovia byrokratian sokkeloissa. Monelle
kielitaidottomalle ”mamulle” se on yhtä mahdotonta kuin minulle olisi
selvitellä tekokuun lentorata. Tiedän, että se on mahdollista, mutta en osaa
sitä tehdä.
Mitä
kiivaammin rasisti väittää, että hän ei ole rasisti, sitä todennäköisemmin hän
sitä on. Minä pidän varmimpana merkkinä juuri tätä asioiden kieltämistä, sillä
tuskinpa me varkaaksikaan väitämme ihmistä, joka ei ole varastanut. Tuskinpa
rehellisellä ihmisellä on tarve selvittää, että ei ole varas. Kyllä minä
ainakin teen johtopäätöksen ihmisistä hänen tekojensa mukaan, en puheiden.
Kun
rasisti sanoo ”en ole rasisti, mutta….” kuvittelen jatkon ”…. vihaan
neekereitä, mustalaisia, ulkomaalaisia ja muta mutakuonoja.” Eihän se ihan näin tarvitse olla, mutta
jotenkin tulee mieleen aivan kuin varas kertoisi. ”En ole varas, mutta halusin niitä
tavaroita….” Onkohan se niin, että jos varastaa vain
ulkomailla, se on isänmaallista!
Työskentelin
aikoinani Ruotsissa, jossa kuulin seuraavan tarinan:
Suomalaiset
kaverukset, olkoonpa nyt vaikka Aku ja Patu, asuivat Ruotsissa, jossa tuolloin
70-luvulla oli osamaksukauppa varsin yleistä. Kaverukset olivat päättäneet
palata Suomeen, jonne ei toki sopinut mennä köyhän näköisinä rikkaasta
naapurimaastamme. He kävelivät vaatemyymälään, josta sitten ostivat osamaksulla
tosi trendikkäät varusteet. Osamaksusopimuksen he allekirjoittivat kuin
miljoonamiehet. Aku kirjoitti: ”Menen Suomeen”, ja Patu silmääkään
räpäyttämättä ”Samat sanat”. Kielitaidoton ruotsalainen myyjä ei edes
vilkaissut sopimuksia, vaan kauppaan tyytyväisenä pakkasi tavarat herroille
valmiiksi.
Sen
koommin ei herroista sitten ole kuultukaan.
Tarinan
todenperäisyyttä en tiedä, mutta tuntien suomalaisyhteisöjen laitapuolen
kulkijoita, en toki pitäisi asiaa ihmeenä. Me suomalaiset, aivan oikein,
tähdennämme sanontaa ”maassa maan tavalla” ja älähdämme pienimmästäkin
ulkomaalaisen tekemästä rikoksesta. Tavallisia ihmisiähän he ovat kaikkine
heikkouksineen, mutta kyllä meidän tulisi itsekin käyttäytyä saman kaavan
mukaan. Kyllä Ruotsissakin osataan yleistää…”En finne igen”. Tosi pieni
prosentti suomalaisista on tuon sanonnan saanut aikaan. Tosi vähän on on myös
Suomeen muuttaneiden joukossa rikollisia ulkomaalaisia, enemmän ehkä juuri näissä
suomalaisissa paluumuuttajissa.
Kristus
ei todellakaan luonut kansallisvaltioita, eikä piirrellyt valtakuntien rajoja.
Niin että hyvää loppuvuotta vaan kaikille, kansallisuuteen ja ihonväriin
katsomatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti