Talvivaara

Suomalaisen kaivostoiminnan pohjanoteerauksena voitaisiin pitää Talvivaaran Suomussalmen kaivosta. Se ei oikeasti ole kaivos ollenkaan, vaan liuotusmenetelmällä malmipitoisesta maamassasta nikkeliä valmistava metallitehdas. Sinänsä ideana hyvä, mutta ilmeisesti joko huonosti harkittu tai huonosti toteutettu. En todellakaan tiedä kummasta on kysymys, sillä asiaa en niin hyvin tunne. Tosiasia kuitenkin on, että tämä Kainuuta ajatellen mittava hanke kannattaa perusteellisesti uudelleen tutkia muidenkin kuin velkojien toimesta. Kun kysymys on satojen ihmisten työstä ja toimeentulosta, on sillä muutakin kun liiketaloudellista merkitystä.

En tiedä onko Pekka Perä hyvä vai huono johtaja, mutta luultavaa on, että hänelle ei tulevassa organisaatiossa ole syytä kovin vaikutusvaltaista postia antaa. Tuleva organisaatio on kuitenkin syytä saada pystyy mahdollisimman pian, ja varmaan siinä keskeiselle sijalle tulee valtio. Ainakin aluksi on näin.

Helposti voitaisiin ajatella, että jos ei kerran yksityinen taho ole saanut laitosta kannattamaan, niin miten sitten valtio. Tottahan se on, että pääsääntöisesti valtio ei oikein hallitse tuota kustannuspuolta, mutta jospa tässä asiassa unohdettaisiin poliittiset virkanimitykset ja annettaisiin jonkun oikean ammattimiehen määrätä tekemisen suuntaviivat. Talvivaara on mahdollista saada kannattavaksi valtion omistuksessa, mutta ei valtion ohjauksessa.

Varsin merkittävä kannattavuutta parantava tekijä on verotus. Jos kaivos työllistää välillisine vaikutuksineen noin 1000 henkilöä, merkitsee se valtiolle noin 10 miljoonan verotuloja vuodessa. Valtion palkkakuluthan todellisuudessa ovat bruttopalkka miinus verot. Yksityiselle myös verojen osuus on kulu, mutta valtion yrityksissä kyseinen raha palautuu valtiolle.

Talvivaarasta en todellakaan paljon tiedä, mutta siitä olen jokseenkin varma, että Pekka Perä on johtamistaitonsa jo näyttänyt ja siinä mielessä kevyeksi havaittu. En silti haluaisi miestä ihan hukkaan heittää, sillä kyllä tuossa puuhastelussa varmaan on hyödyllistäkin kokemusta kertynyt. Varmasti tieto on käyttökelpoisempaa kuin esimerkiksi ministeri Niinistön täydellisen osaamattomuuden varmuudella annetut kommentit.

Nikkelin hinta on nyt alamaissa, mutta ehkäpä parempiakin aikoja on odotettavissa. Talvivaaran liiketaloudellinen kannattavuus voi olla kyseenalainen, mutta sen jatko kannattaakin tutkia kansantaloudellisista syistä.

 

Sosiaalidemokraatit puolustivat eduskunnassa kovasti julkisen sektorin työpaikkoja, joita ei kukaan edes uhannut vähentää. Kuitenkin täällä oikeasti on ainakin yhden Talvivaaran verran tarpeetonta porukkaa, joka oikeasti istuuu suojatyöpaikoissa. Kansantaloudellisesti hyödyllisempää olisi työllistää porukka, joka edes jonkin verran valmistaa myytäväksi kelpaavaa metallia.

Valtion tulee kuitenkin nyt ja heti muuttaa toimintatapojaan niin, että silloin kun johonkin tarvitaan ammattimies, niin siihen palkataan ammattimies. Ihan riippumatta tämän poliittisesta kannasta. Tunnen aika suuren osan esimerkiksi Suomen insinöörikunnasta, ja vain aika harvalla heistä on minkäänasteista poliittista kantaa. Jos onkin, niin tuskin kukaan antaa sen kannan ohittaa ammatillisen näkemyksensä.