Kansanryhmä

Meillä Suomessa on lukemattomia lakeja, milloin mitäkin asiaa varten, ja tuomioistuimet joutuvat tuon tuosta pohtimaan, mikä on oikea foorumi, mikä oikea laki ja ketä laki koskee. Myös lain tarkoitus saattaa olla hakusessaan. Useimmiten laki on tarkoitettu suojelemaan jotakin ihmistä tai ihmisryhmää toista ihmistä tai ihmisryhmää vastaan. Pääsääntönä on, että vahvempi ei voi sortaa heikompaa pelkästään vahvuuteensa perustuen. On myös lakeja, jotka ovat tarkoitettu kansalaisten turvaksi ja yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi. Aina ei ole helppoa myöskään päättää siitä, kuka mihinkin ryhmään kuuluu ja mikä milloinkin on kansanryhmä. En todellakaan ole kateellinen tuomareille.

Laki, jota kansan kielessä kutsutaan tasa-arvolaiksi, mielletään usein laiksi, joka määrittää miesten ja naisten suhteet erilaisissa julkisissa elimissä. Lailla on kuitenkin paljon muutakin merkitystä. Se koskee nimenomaan kansanryhmien suhteita, jolloin tulee pystyä määrittelemään, mikä on kansanryhmä. Luultavaa on, että kansanryhmäksi ei määritellä jalkapallojoukkuetta, joten eri joukkueiden kannattajat saavat hulinoida vapaasti. Ehkä he rikkovat lakia, mutta silloin ei kyse ole kuitenkaan tasa-arvolaista. Kokonaan toiseksi muuttuisi asia, jos joku tai jotkut alkaisivat mollaamaan kaikkia jalkapallon ystäviä. Olisiko kysymys kansanryhmästä, jota mollataan, ja voitaisiinko katsoa, että kyse on vaikkapa kiihotuksesta kansanryhmää vastaan?

Mutkikas kysymys, mutta täysin merkityksetön esimerkiksi kansantalouttamme ajatellen.

 

Kokonaan toinen asia on, jos kunnan virkailijat katsotaan jotenkin yhtenäiseksi kansanryhmäksi. Kyseisen lain tarkoitus on nimenomaisesti tasa-arvoinen kohtelu kaikkia kansanryhmiä kohtaan, ei ainoastaan sorto tai kiihotus. Tämä tulkinta tekeekin sitten kuntaliitostapauksissa kunnan virkailijoiden 5-vuodenirtisanomissuojan varsin kyseenalaiseksi. Yksityisten palveluksessa oleville ei tätä etua voida taata missään tilanteessa.

Jos siis tulkitaan, että tässä jollekin kansanryhmälle on annettu etuisuuksia, joita muut ihmiset eivät voi saada, on kyse ilman muuta tasa-arvo lain vastaisesta menettelystä, ja vähintä mitä voitaisiin tehdä, on tuon epätasa-arvo pykälän purkaminen.

Vaikuttaa aika simppeliltä, mutta eihän se tietysti sitä ole, sillä monta asiaa on määrittelemättä. On kuitenkin olemassa myös muita seikkoja, jotka asettavat tuon irtisanomissuojan kyseenalaiseen asemaan. Siinä muodossa kuin sopimusta nykyisin sovelletaan, voitaisiin myös vedota muita veronmaksajia kohtaan kohtuuttomasta sopimusehdosta. Olemme kyllä asianomistajia, sillä meidän veronmaksajien tilipussilla käydään aina silloin, kun julkisen sektorin palkkoja maksetaan.

Varmasti jokainen ymmärtää, että kyse on todella kohtuuttomasta ehdosta, joka saattaa saada monet kunnatkin suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Kyllä minä ihmettelen niitä kuntia, jotka joutuvat vuosikausia vetämään tätä kohtuuttomuuden rekeä perässään.