Hyvin monet ihmiset pitävät Raamattua Jumalan sanana, enkä minä ole mikään vastaan väittämään. Kun kuitenkin perehtyy Raamatun syntyhistoriaan, voi tulla toisiinkin ajatuksiin. Ehdottoman varmaa on, että Raamattu on ihmisten kirjoittama kirja, jonka alkuperästä tiedetään seuraavaa:
Historian
hämärästä on löydetty todella paljon kirjoituksia, joista osa on tunnistettu
Jeesuksen aikalaisten kirjoituksiksi, mutta joista monet ovat syntyneet
vuosikymmeniä myöhemmin. On oletettu, että suurin osa kirjoituksista on
Jeesuksen opetuslasten kirjoittamia, mutta esimerkiksi evankelista Luukas oli
näille täysin tuntematon ja eli vuosikymmeniä myöhemmin. Tätä syyrialaista
lääkäriä onkin pidetty erään maailman vanhimman kirkkokunnan, ortodoksisen
kirkon liturgisen järjestyksen tuojana. Tämä järjestys tuskin on Luukkaan omaa
tuotantoa, vaan perustuu tapoihin, jotka hän on kotimaassaan omaksunut.
Luukkaan evankeliumi on erottamaton osa Raamattua.
Ensimmäinen täydellinen saksankielinen raamatunkäännös vuodelta 1534
Minä
pidän Raamattua pyhänä kirjana, mutta en Jumalan sanana. Jos tätä ajatusta
pidetään niin kerettiläisenä, että aivan helvettiin joudun, niin ei voi mitään.
Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous 300-luvulla päätti kuitenkin, mitä Raamattuun
hyväksytään ja jätti pois kaikki kirkon oppeihin sopimattomat kirjoitukset.
Tämä on historiallinen tosiasia, jonka esiin nostaminen ei suinkaan ole ollut
minun ansiotani, vaikka sen nyt tässä kerronkin. Sitä en kuitenkaan usko, että
Jumala olisi omaa sanaansa vahvistaakseen tarvinnut tuon ukkolauman hyväksynnän.
Tosiasiassa Raamattu on siis ihmisten kirjoittama kirja, niin hyvä kuin sen
sanoma pohjimmaltaan onkin. Suurin osa alkuperäisistä kirjoituksista oli
kirjoitettu kreikan ja aramean kielellä ja osa hebreaksi. Raamatun
suomenkielinen teksti on käännetty saksan kielestä, josta ehkä johtuen siinä on
lukuisia ristiriitaisuuksia.
Suomenkielisestä
Raamatusta on olemassa kolme virallista käännöstä, joista ensimmäinen on vuodelta1548
ja se otettiin käyttöön vuonna1642. Seuraava käännös tehtiin vuonna1933 ja
otettiin käyttöön 1938. Viimeisin käännös 1992 – 2007. Toki tässä välillä
asetettiin komitea vuonna 1851, mutta se epäonnistui työssään, koska komitean
jäsenet eivät yksinkertaisesti päässeet yksimielisyyteen siitä, mitä Raamatussa
oikeasti luki. Jo antiikin aikoina väiteltiin erilaisista tulkinnoista, joten
syvästi tämän tietäen otan vastaan Suvi Lehtimäen lupaaman taivaspaikan. Toki tiedän,
ettei hänenkään valtuutensa taida ihan siihen riittää, mutta onhan se kiva
uskoa niin.
Eräs
hyvin käännöstyöhön perehtynyt ystäväni totesikin: ”Tee niin kuin oikeaksi
koet, sillä Raamatun kääntäminen on mahdoton tehtävä.” Luen kyllä Raamattua,
sillä löytyyhän se kotikirjastostammekin aika monena painoksena ja
useammallakin kielellä. Koska olemme sekä ortodoksisen kirkon että Kalajoen
satamakirkon vapaaehtoisia, on aina olemassa mahdollisuus, että suomen kieli ei
aina riitä.
Oikeasti
se on niin, että usko on uskoa ja faktat ovat faktoja. Kyllä jokainen tulee
uskollaan autuaaksi, mutta tosiasioiden tuntemisesta on hieman apua. Yhtään
vähemmän kristitty et ole, vaikka tietäisitkin, mitä Raamatun kirjoitusten
takana oikeasti on. Teot ratkaisevat, eivät puheet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti