”Rajat kiinni”, kiljuvat natsimieliset ääripuolueet, ja mikäli oikein olen ymmärtänyt tarkoittavat tällä eristäytymistä ja epäinhimillistä pakolaispolitiikkaa. Oikeastaan en koskaan ole ollut erityisen innostunut rajojen kannattaja, mutta kyllä kai jonkinlainen reviiriajattelu on kaikille eläimille luonnollista… miksi ei siis myöskin ihmisille. ”Kohtuus kaikessa” sanotaan Suomessa, joskaan en aivan varma ole tuon sanonnan alkuperästä. Kun Ulpu Iivari televisiossa päästi suustaan tuon lauseen ”Suomi on suuri maa, jossa on liian vähän asukkaita”, tuli mieleeni tuo reviiriajattelu. Kuvittelemmeko todella, että tänne ei saa tulla muuta kun tähän ”arjalaiseen” rotuun kuuluvia ”suomensukuisia” kansalaisia. Näin siis siitäkin huolimatta, vaikka nämä maahanmuuttajat ehkä pelastaisivat tämän kansan sitä uhkaavalta näivetystaudilta. Uskommeko, että on kohtuullista, että me valtaamme näin suhteettoman suuren osan yhteisestä planeetastamme näin pienelle porukalle? Keskisessä Euroopassa, esimerkiksi Saksassa, asuu samankokoisella alueella yli viisitoistakertainen ihmismäärä.
Tämänkertaisen kirjoitukseni aihe ei kuitenkaan ole meidän
nuiva maahanmuuttopolittikka, vaikka pidänkin sitä vääränä ja ihmettelen
suuresti joidenkin tahojen ”räksyttämistä” maahanmuuton kustannuksista.
Tilastot niistä maista, jotka ovat ottaneet vastaan maahanmuuttajia kertovat
kuitenkin lähes poikkeuksetta, että kyseinen saldo onkin positiivinen. Selkeimpänä
esimerkkinä Sveitsi, jossa joka neljäs ihminen on maahanmuuttaja. Todellisia
kustannuksiahan meillekin aiheuttaa maastamuutto, josta vain harvoin puhutaan.
Miettikääpä seuraavaa!
Meillä on hyvät synnytyssairaalat, omasta mielestämme
maailman parhaat kätilöt ja todella hyvä neuvolajärjestelmä. Kaikki tämä
maksaa. Lisää kustannuksia syntyy lapsilisistä ja ylimitoitetusta
koulutusjärjestelmästä, jota tuetaan ns. opintotuella. Ennen kuin suomalainen
on kypsä työelämään, on hän tullut maksamaan tälle yhteiskunnalle kymmeniä, jopa
satoja tuhansia Euroja. Entä mitä sitten
tapahtuu?
No ihan kaikki eivät sitä tee, mutta hyvin monet
kuitenkin. He muuttavat ulkomaille ja
vievät nuo tuhannet mennessään. Näin
tapahtuu yhä enenevässä määrin, ja se on todella kallista. Meidän todellinen ongelmamme ei ole siis
maahanmuutto, vaan maastamuutto, jonka hillitsemiseksi olisi tehtävä jotain
mahdollisimman pian.
Tiedän, että sanojani tuskin kuunnellaan, kun en ole aktiivipoliitikko,
mutta toivon, että joku poliittisesti vaikutusvaltainen lukisi tämän, ottaisi
laskimen käteensä ja alkaisi ajaman asiaa. Siksi teenkin tähän loppuun
ehdotuksen. Mikäli joku maastamuuttaja
on saanut esimerkiksi opintotukea, maasta muutettuaan hän saisi laskun peräänsä
tämän tuen takaisinperimiseksi. Hänen kokonaiskustannuksiaan voitaneen koskaan
periä, mutta varmaan tälläkin olisi lähtöhaluja hillitsevä vaikutus.
Tuskinpa meillä todellakaan on varaa tukea ulkomaalaisia
yrityksiä tämäntapaisilla tukiaisilla.
Tiedän myös, että hyvin monet maahanmuuttajat ovat hyvin
korkeasti koulutettuja, mutta me suomalaiset olemme melko kykenemättömiä
hydyntämään tätä koulutusta. Ymmärrän
toki kieliongelman, mutta se ei ole ainut ongelma. Kyllä myös keskimääräistä
nurjempi suhtautuminen ulkomailla suoritettuihin tutkintoihin aiheuttaa
kohtuuttomia rajoituksia.
Tunnen tapauksen, jossa Moskovan yliopiston professori toimii
kadunlakaisijana Suomessa. Onhan se kohtuutonta, mutta toivottavasti se toimii
edes esimerkkinä suomalaisille työttömille.
Kaikki työ on arvokasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti