keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Poliittinen mahalasku


Silloin tällöin tapahtuu meidänkin poliitikkojen keskuudessa skandaaleja, jotka sitten aiheuttavat poliittisen uran mahalaskun. Jotkut Ilkka Kanervan tapaiset tyypit selviytyvät niistä keskivertoa paremmin, mutta pelkään pahoin, että Toimi Kankaanniemen psyyke joutuu hieman kovemmalle, vaikka tapaus on ehkä lievempi kuin tuo Kanervan tekstiviesti kohu aikoinaan.

Asiaa ei tee yhtään hyväksyttävämmäksi se, että Kankaanniemi ilmoitti vaimonsa tietävän asiasta ja antaneen anteeksi. Totta vie Kankaanniemen vaimo asiasta tiesi, sehän oli lehdessä, mutta Suomen kansan kannalta ei vaimon anteeksiannolla ole suurtakaan merkitystä, eikä se palauta poliittista luottamusta.

Asiana nämä ovat pikkujuttuja ja kertovat siitä, että myös poliitikko on ihminen kaikkine vietteineen. Ihan varmaa on, että ihmiskunnassa yleensä tuollaisia viestejä lentelee eetteri tulvillaan. Kyse onkin siitä, että kun kansanedustajalta vaaditaan hyvämaineisuutta, niin kyllä se tuossa nyt on hieman tahrautunut. Vai pitäneekö vanha sanonta paikkansa:”Kunnia on mennyt, mutta maine senkun kasvaa.”

 
Suomen kansa on erityisen anteeksiantavaa. Vaikka naimisissa oleva pääministeri koluaa pyörävajan läpi mennäkseen vieraisiin naisiin. Pieni pätkä pois politiikasta ja kansa katsoo hänet taas kelvolliseksi ties mihin tehtäviin. Minä en näiden herrojen kelvollisuutta ole koskaan asettanut kyseenalaiseksi juuri tällä perusteella, mutta tietystä harkintakyvyn puutteesta se kertoo, ja se saattaa asettaa myös poliittisen kyvyn kyseenalaiseksi.

Missään tapauksessa minä en ole se, joka heittää ensimmäisen kiven, mutta en minä kansanedustajaksi pyrikään. Kyse ei siis ole rikkeestä, joka kohdistuu nimenomaan toiseen sukupuoleen. Se voi olla loukkaavaa käytöstä, seksuaalista ahdistelua tai muuta sikailua, moni nainen saattaa jopa pitää sitä hieman imartelevanakin. Kyse onkin siitä, että tämä on sopimatonta käytöstä juuri kansanedustajalta tai ministeriltä.

Kyllä minä pahaa pelkään, että on olemassa maita, joissa Matti Vanhasella, Ilkka Kanervalla tai nyt myös Toimi Kankaanniemeltä olisi poliitikon ura päättynyt kertaheitolla, eikä lieventävä asianlaita olisi lainkaan se, että ”niinhän ihmiset tekevät”.

Korviini on kantautunut arvosteluja myös siitä, että tasavaltamme presidentti Sauli Niinistö on nainut lastensa ikäisen naisen. Tuossa asiassa ei pitäisi olla mitään murinaa. Ei avioliitto ole ikäkysymys silloin, kun on kysymys kahden vapaan aikuisen keskinäisestä sopimuksesta. ”Puolivallaton leskimies” sai sen mitä halusi, ja tuskinpa Jenniäkään piti pakottaa. Eläkööt siis onnellisina elämänsä loppuun asti. Ei pureksita aina niitä happamia pihlajanmarjoja.

Edelleen olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että minun elinaikanani Urho Kekkonen on ollut paras presidenttimme, mutta millaisiahan skandaaleita olisikaan syntynyt, jos hänen yksityiselämäänsä olisi samaan tapaan pengottu kuin nykyinen media tekee?

Kyllä minä sitä mieltä olen, että tässä maassa on varmasti 200 nuhteetonta ja terävä-älyistä ihmistä, joista saataisiin hyvä eduskunta. Se vaatisi myös äänestäjiltä hyvää harkintakykyä. Uskon, että useimmille Kankaanniemen äänestäjille tuo käytös oli yllätys, mutta oletan kaikkien Ilkka Kanervan äänestäjien jo tienneen, millaista miestä äänestävät. On oletettavaa, että ainakin osa kansasta hyväksyy poliitikkojen seksuaalisuuden.

Kanervan tekoa minä pidän kaikkein pahimpana siksi, että se tapahtui eduskunnan istunnon aikana. Toki muutkin tapaukset ovat paheksuttavia, mutta kuuluvat, paheellisuudestaan huolimatta, kuitenkin yksityiselämään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti