Kalajoen kansanedustajat

Onhan se jotenkin merkittävää, että Kalajoki sai seitsemän vuosikymmenen jälkeen oman istuimensa eduskuntaan. Meni ehkä minun ”matematiikan” mukaan paikka pikkusen väärälle puolueelle, mutta eihän sitä aina oi voittaa. Kun nyt muutenkin olen aina ollut sitä mieltä, että kansa päättää ja pulinat pois, niin eiköhän minun tässäkin yhteydessä ole syytä todeta tämä. Ei minulla ole mitään Hanna Halmeenpäätäkään vastaan, mutta harmittaa hieman, että ehkäpä Eija Nivalalla olisi ollut suuremmat vaikutusmahdollisuudet. Toki on kuitenkin samaan hengenvetoon todettava, että kansanedustajan tehtävä ei ole suosia minkään yksittäisen kunnan tai alueen asioita. Kansanedustaja on koko kansan edustaja ja kunnallisten päättäjien tehtävä on hoitaa kunnan asioita.

Tietysti se harmittaa, että Eija jäi muutaman äänen päähän, mutta varmaan näin kävi monelle muullekin.

Kristillisissä tilaisuuksissa ei yleensä puhuta politiikkaa, mutta kun Eija Nivala on pappi, niin aihetta ei ihan kokonaan voitu välttää. Olin nimittäin tässä pari päivää sitten tällaisen kristillisen yhdistyksen kokouksessa, jossa nuo muutamat puuttuvat äänet olivat porukkaa jääneet harmittamaan. Harmitivat minuakin, sillä toki olisin halunnut kristillisen näkemyksen omaavan ihmisen eduskuntaan, mutta kun nyt näin ei käynyt, niin voin purkaa pettymystäni vain tämän blogin muodossa.

Tuskinpa tätä kirjoittaisinkaan, jos olisin yksin ajatusteni kanssa, mutta kun eräs arvostamani henkilö ihan tietämättä minun ajatuksiani toi ilmi oman käsityksensä siitä, että ehkäpä Eijan ääniä vähensi juuri hänen tukijoikseen ilmoittautuneiden henkilöiden persoona ja pari lehtikirjoitusta. Olin toki samaa mieltä, mutta taitaa olla nyt ensimmäinen kerta, kun tuon asiana julkaisen. En minä yleensäkään ole omia mielipiteitäni totuutena toitotellut, ainakaan silloin jos olen uskonut olevani yksin asioiden kanssa.

Myönnän, että ydinvoimasta olen ollut syvästi eri mieltä vihreiden kanssa ja pääosin samaa mieltä ”muiden” asiantuntijoiden kanssa, mutta onneksi asiat etenevät niin kuin niiden pitääkin edetä, joten kaipa pahimmat kivet ovat kengistäni poistuneet.

 

Tuulivoimaa en ole koskaan varsinaisesti vastustanut, mutta en juuri sen kannattajaksikaan ole lukeutunut. Työni vuoksi olen joskus joutunut sivuamaan tämän voimalan osien valmistusta, joten suhteeni on ollut hyvinkin neutraali. Nyt on kuitenkin näitä tuulivoimayhtiöitä ruvettu tukemaan veronmaksajien varoilla, joten minusta on jonkinasteinen vastustaja tullut.

Kyllä se totta on, että ottaen huomioon myllyn käyttöiän ja toisaalta rakentamiskustannukset, ei tuulivoimasta koskaan voi tulla kannattavaa. Ulos mitattavat tehot ovat kerta kaikkiaan aivan liian pienet. Tätä ei voida puolustella edes kotimaisella työllä, sillä ainakin täällä Kalajoella on kyse kokonaan ulkolaisesta hankkeesta. Olkoonpa voimayhtiö suomalainen tai tanskalainen, niin jos osat tulevat ulkomailta ja asentajat samoin, jää kotimaisuuden asteeksi tuo rahtaus satamasta myllyjen rakennuspaikalle.

 

Tähän toivoisin kalajokisen kansanedustajan järkevää suhtautumista, eikä tunteenomaista pörräämistä ydinvoiman ympärillä. Jos eduskunnassa todella on katsottava nimenomaan Kalajoen etua, niin miten olisi rata Ylivieskasta Rahjaan. Sataman kehittäminen ylimalkaankin ja lentokentän kehittäminen palvelemaan rahtiliikennettä, johon ydinvoiman rakentamisen myötä tulee varmasti tarvetta.

Ei todella kannata taistella tuulimyllyjen puolesta eikä niitä vastaan. Samoin ydinvoiman vastustaminen on menneen talven lumia, ja rakentamispäätöksestä on pelkää hyötyä lähipaikkakunnille. Toivottavasti tämän Kalajoen kansanedustajan toiminta ei jää pelkäksi mielenosoittamiseksi.

Olen sitä mieltä, että olipa päättäjä kunnallinen tai valtiollinen, on hänen ensimmäiseksi hyväksyttävä tosiasiat. Vasta sen jälkeen voi todellinen kehitystoiminta alkaa.