maanantai 7. heinäkuuta 2014

Äärirasismi ja maahanmuutto

Jouduin tässä vielä kerran ”persujen” tilaisuuteen, enkä mitenkään pystynyt pitämään suutani kiinni rasismista, joka kieltämättä hieman pilkahtaa jopa joidenkin kansanedustajien puheenvuoroissa. Sain minäkin hieman ajateltavaa, kun melkein heiti sanottiin: ”Määrittele rasismi.” Sen verran verbaalisesti lahjakas olen, että melko helposti pystyin määritelmän kehittämään, mutta ilman ajattelua ei tuokaan asia minua ohittanut.

”Rasismi on aiheeton olettamus, että johonkin ihmisryhmään kuuluvat ihmiset ovat pelkän etnisen- tai uskonnollisen alkuperänsä takia meitä jotenkin alempia olioita, eikä heille tarvitse antaa samoja ihmisoikeuksia kuin meille alkuperäisille asukkaille.”

 
Myönsin kyllä samaan hengenvetoon, että useimmat minunkaan rasistiksi luokittelemat ihmiset eivät ole pahoja ihmisiä, he ovat vain tietämättömiä ja harhaan johdettuja. Heillä on oikeus pitää omat käsityksensä, mutta he eivät käsitystensä lumoissa saa rikkoa lakia, eikä yllyttää toisia ihmisiä tekemään niin. Kiihottaminen kansanryhmää kohtaan on iso rikos, jos joku lauselma tai kirjoitus voidaan sellaiseksi tulkita.

Meidän maahanmuuttopolitiikkaa saa ja pitääkin arvostella. Se ei kuitenkaan korjaudu sillä, että täydellisen tietämättömyyden antamalla varmuudella haluamme kieltää kaikenlaisen maahan muuton. Kieltojen sijasta meidän tulee miettiä mikä on mennyt pieleen.

Jos Moskovan yliopiston professori lakaisee katuja täällä Suomessa, niin ollaan pahasti metsässä. Yksinkertaisesti meillä ei ole varaa haaskata tuon tason osaajia mihinkään, sinänsä tärkeään, mutta vähemmän ammattitaitoa vaativaan työhön. Kannattaisi miettiä, paljonko vastasyntynyt lapsi tulee yhteiskunnalle maksamaan siihen asteeseen, että hän on jonkun yliopiston opettaja.

Avainsana onkin kotouttaminen. Jos meillä on saatavilla tuon tason osaajia, ei kannata säästellä kotouttamisessa. Kotouttaminen täytyy kuitenkin tapahtua ennen pysyvän oleskeluluvan myöntämistä, ja siihen voidaan sisällyttää muutamia ehtoja. Tärkein näistä ehdoista on kielitaito. Maahanmuuttajan tulee hyväksyä kotouttamissopimus, jonka ehdot hänen on täytettävä esimerkiksi kolmen vuoden kuluttua, ja jos hän ei silloin täytä ehtojen vaatimuksia, niin ei muuta kun maasta pois. Yhtään kielitaidotonta ihmistä ei tule työllistää. Todettu on, että ilman kielitaitoa työllistetty ihminen ei ole erikoisen motivoitunut hankkimaankaan vaadittua kielitaitoa, ellei hänellä ole ”pois potkimisen” uhkaa.

En ole sitä mieltä, että synnyttäminen tässä maassa lopetettaisiin kokonaan, mutta kun se vaan on niin, että suomalaiset naiset eivät nykyisin suostu synnyttämään enää niin paljon lapsia, että meidän huoltotaseemme pysyisi tasapainossa, on meidän pakko turvautua ”tuontiin”. Tuleehan se paljon halvemmaksikin, sillä muutaman vuoden koulutus ”mamulle” ei maksa läheskään niin paljon kuin vastasyntyneen kasvattaminen ja kouluttaminen johonkin ammattiin.

Kouluttamisesta puheen ollen, ei ole lainkaan järkevää kouluttaa oman tarpeen sijasta ihmisiä muiden maiden tarpeisiin. Jos meiltä todella puuttuu rohkeus määrätä ulkomaalaisille lukukausimaksu ja kielitaitovaatimus, niin lopetetaan koko englanninkielinen koulutus.

Tämä koskee kaikkia. Myös kohtuuttomia erivapauksia itselleen vaatineita ruotsinkielisiä, joille tekisi todella hyvää opiskella suomeksi ja joille tulisi myös asettaa samat kielitaitovaatimukset kuin muillekin ”mamuille”.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti