Kolmas maailmansota

Ei liene kovinkaan suurta merkitystä sillä, mitä minä tai joku toinen kalajokinen olemme tästä maailmanpolitiikasta, muta kirjoitanpa nyt kuitenkin, sillä kyllä maailman tilanne ilman muuta vaikuttaa myös kansalliseen politiikkaamme. Ei ole ollenkaan samantekevää, mitä me täällä touhuamme samanaikaisesti kun maailmalla kuohuu. Vähäisintä on tietysti se, että edes tiedämme mitä tapahtuu maailmalla. 

Joku venäläinen ministeri uhosi, Suomea pelotellakseen, että Suomi aloittaa kolmannen maailmansodan, jos liittyy Natoon. Olikohan se ulkoministeri Sergei Lavrovin. Höpö, höpö ryssä. Miten sellaisen voi aloittaa, joka on jo alkanut. Juuri tällä hetkellä, tätä kirjoittaessani, tällä sekunnilla kuolee taas joku maailmalla. Ei kaksi edellistäkään maailmansotaa ulottuneet aivan jokaiseen maailman kolkkaan, mutta eivät nykyiset kahakat paljon vähemmän tuhoisia ole kuin toisen maailmansodan taistelut. Surullista, mutta totta on, että maailmassa on parhaillaan menossa tusinan verran erilaisia sotilasoperaatioita, joita voidaan pitää sotatoimina. Venäjä ja USA ovat lähes kaikissa jonkinlaisena osapuolena. 

  

Täysimittaisen sodan puhkeamiseen tarvitaan vain näiden kahden suurvallan keskinäinen mittely, jota Putin on kyllä lietsonut, mutta jolta toistaiseksi on vältytty Venäjän köyhyyden tähden. Venäjällä ei yksinkertaisesti ole taloudellisia edellytyksiä kamppailla USA:n kaltaista suurvaltaa vastaa.

Venäjääkin vaarallisempi, mutta onneksi sitäkin köyhempi valtio on Pohjois-Korea. Pohjois-Koreassa kansa näkee nälkää jo paikallisten pikku kahinoiden seurauksena, ja valtion virallinen media kertoo mitä mielikuvituksellisimpia tarinoita maata hallitsevan peräkamaripojan touhuiluista.

Venäjä on kyllä koettanut sorkkia joka paikassa ja ihan entisen Neuvostoliiton tapaan pyrkinyt syyttämään kaikkia muita. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen on maailman tilanne kuitenkin muuttunut niin, että myös USA on työntänyt näppinsä vanhojen neuvostovaltioiden asioihin. Kyllähän se niin on, että kun yhden sukupolven verran olaan eletty kuin heinäpellossa, ei yksinelo oikein onnistu, ja länsivaltojen mukanaoloa tarvitaan. Venäjän tavoitteena olisi kyllä pitää nämä valtiot omassa etupiirissään ja jotenkin kehittymättöminä. Näiden valtioiden kehittyminen Länsi-Euroopan syleilyssä on ollut hyvin erilaista. Se ei ole niinkään ollut riippuvainen maan omista luonnon rikkauksista kuin poliitikkojen pätevyydestä.

Länsimaiden mediat antavat maailmalle kuvan pienistä itäisessä Ukrainassa olevista kahakoista, vaikka todellisuudessa kyse on vähintäänkin , joka on seurausta Venäjän suorittamasta Krimin valtauksesta.

Ai mitenkä se menikään?

Jos kolmas maailmansota leviää täysimittaiseksi sodaksi, niin kukahan sen aloittaja oikein onkaan? Taitaa se Suomen osuus jäädä melko mitättömäksi, ellei Venäjä iske jälleen päätään Karjalan mäntyyn. Takuulla tulee käpyjä niskaan enemmän kuin entiset itäblokin maat ovat tienneet maailmassa olevankaan.

Ihan tässä sitten lopuksi.

Sanovat, että Suomi olisi hävinnyt sodan. Taitaa olla vasureiden propagandaa. Eikös se Neuvostoliiton tavoite ollut vallata Suomi? Suomen tavoite taas oli itsenäisyyden säilyttäminen. Eikös sodan voittaja ollut se, joka pääsi tavoitteeseensa? Kalliiksihan se tosin tuli, mutta saadaan kuitenkin olla yhä edelleen suomalaisia, eikä sitä kolmatta maailmansotaa aloiteta, niin kuin ei aloitettu aikaisempiakaan, vaikka mukaan jouduttiinkin.