Olen minä todella vihainen rasismille ja tosiasioiden vääristelylle. Monessa tapauksessa toki on kyse tietämättömyydestä ja kykenemättömyydestä tulkita tilastoja. Sanoisin, että syy on EU:n, joka on tehnyt mahdolliseksi rikollisten ”pistäytymisen” keikalla jossakin toisessa EU maassa. Kiinni joutumisen riski on huomattavasti pienempi kuin omassa maassa, jossa ei kai ole niin paljoa sopivia kohteitakaan kuin näissä länsimaissa. Ja jos kiinni joutuukin, pääsee kotimaan hotelleja parempaan majoitukseen valtiomme kustannuksella.
Täällä
Kalajoellakin on taas liikuskellut varasteluryhmä, joka epäilyksien mukaan on
romanialainen, ja jotain he saaliikseen ovat saaneetkin. Kalajoen juhannus
kuulemma kerää tätä porukkaa, joka syyllistyy sitten muihinkin laittomuuksiin.
Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä maahanmuuton kanssa, puhumattakaan
pakolaisuudesta, jossa yleensä kyse on todellisesta hädästä. Kyllä, kyllä minä
sen tiedän, sillä olen pakolainen itsekin.
Olkoon
tämä nyt kirjoitus vaikkapa 70-vuotispäiväni kunniaksi, sillä synnyin
sotatoimialueelle Karjalassa samana päivänä, kun Neuvostoliitto aloitti
suurhyökkäyksensä, ja jo yhdeksän päivää myöhemmin olimme pakomatkalla tänne
nykyiseen Suomeen. Kuulemani mukaan ei vastaanotto ollut erikoisen
ystävällinen, joten tätä taustaa vasten ymmärrän hyvin suomalaisten
nurjamielisyyden pakolaisia kohtaan. Varsinkin ruotsinkieliset kieltäytyivät
lähes totaalisesti kaikesta avusta meille ”ryssille”. Ymmärrän, mutta en
hyväksy. Tämmöistä en tietenkään voi itse muistaa, mutta en ihmettelisi, jos
pakkoruotsin vastaisuuteni on imeytynyt jo äidin maidossa. Ensimmäiset
kouluvuoteni kuitenkin muistan hyvin. Sain kantaa ”ryssän lapsen” titteliä
vielä vuosikausia, vaikka varmasti olin yhtä suomalainen kuin joku
vaasalainenkin.
Mitä minä
tällä kaikella nyt yritän sanoa?
Yritän
kertoa meille suomalaisille, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Suurin osa
maahanmuuttajista on kunnollisia ja ahkeria ihmisiä ihan uskontoon ja rotuun
katsomatta. Vain pieni vähemmistö on pakolaisia, jotka hekin ovat paenneet
juuri siksi, että ovat joutuneet vainotuksi kotimaassaan. Monet jopa siksi,
että eivät ole halunneet sotia. Kyllä minun mielestäni meidän kristittyjen
velvollisuus on noudattaa ”laupiaan samarialaisen” esimerkkiä.
Ei, ei,
ei… Ei missään tapauksessa pidä käsittää
tätä kirjoitustani niin, että kaikki ”mamut” olisivat ahkeria kunnon ihmisiä.
Kyllä siihen joukkoon sopii myös näitä ”mätiä omenia”, mutta heitä ei ole
yhtään keskimääräistä enempää. Ulkomaalaiset vain ovat ihmisiä siinä kuin me
suomalaisetkin. Jos tämä tieto on yllätys niille ihmisille, jotka eivät kovin
usein ole kunnan rajaa ylittäneet, niin nyt sitten kerron sen. Minäkin olen sen
ihan sattumalta huomannut liikuskeltuani lähes kaikissa Euroopan maissa ja
todettuani, että ihmisiähän niissä asuu.
Suurin
joukko tapaamiani häiriköitä ulkomailla ovat suomalaiset… näin se vaan
valitettavasti on. Tällä sektorilla ovat jopa jotkut ministeritkin
kunnostautuneet, joten ovatkohan peilit loppuneet tästä maasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti